Metsätieteen alan väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe?
Väitöskirjassani tutkin metsänuudistamisen onnistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Taimien maastomenestymiseen eri ajankohtina vaikuttavat hyvin monet eri tekijät, ja näiden huomioon ottaminen on erittäin tärkeää, jotta metsänuudistaminen saadaan onnistumaan ilman taimimenetyksiä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Metsien uudistumisen onnistumisen varmistamiseksi suosituksia taimien varastointimenetelmistä, sekä kestoista eri istutusajankohtina on noudatettava huolellisesti, koska näillä on suuri vaikutus taimien maastomenestymiseen istutuksen jälkeen. Aktiivisesti kasvussa tai karaistumisvaiheessa olevia taimia voidaan varastoida suljetuissa pakkauksissa enintään kolmen päivää elokuussa ja enintään viikon verran toukokuussa, syyskuussa ja lokakuussa. Suositeltavaa olisi kuitenkin, että aktiivisesti kasvussa tai karaistumisvaiheessa oleville taimille käytettäisiin avoimia pakkauksia keväällä ja elokuussa.
Varastointiajat avonaisissa pakkauksissa varastoiduille taimille ovat pari päivää pidemmät verrattuna suljettuihin pakkauksiin vastaavissa ajankohdissa. Kuusen istutukset voivat menestyä keväästä syksyyn, jos eri ajankohtiin liittyviä taimien materiaali, varastointimenetelmiä ja kestoja sekä istutusohjeita noudatetaan huolellisesti. Männyn syysistutukset voivat onnistua huolellisella taimivarastoinnilla ja istutuksella, mutta männyn syysistutuksiin liittyvien huomattavasti suurempien riskien vuoksi se on edelleen suositeltavaa istuttaa vain keväällä.
Taimien maastomenestymistä ensimmäisellä kasvukaudella voidaan parantaa istuttamalla taimet riittävän syvälle humuskerrokseen, eli 50-80 prosenttia taimen versosta maan alla. Taimi on myös tiivistettävä huolellisesti istutuskuoppaan. Koivu hyötyy eniten lämpimämmistä kasvuolosuhteista verrattuna männyn ja kuusen taimiin. Tämä tulisi ottaa huomioon tulevaisuuden metsänuudistamissuunnitelmissa, sillä kasvupaikkojen olosuhteet voivat ilmaston lämmetessä muuttua epäsuotuisaksi esimerkiksi kuuselle.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuloksista voidaan antaa käytännön suosituksia taimien pakkaamiseen, varastoinnin kestoon sekä istutusajankohtiin ja menetelmiin liittyen. Tulokset siis hyödyttävät suoraan kaikkia metsätoimijoita, yksityisiä metsänomistajia, yrittäjiä ja metsäyrityksiä ympäri Suomea.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Metsänhoitotieteen alaan liittyvän tutkimuksen kokeellinen aineisto on saatu yhdestä kahteen vuotta kestäneistä kenttäkokeista ja inventoinneista ympäri Suomea. Ilmastonmuutosta simuloiva koe on myös toteutettu kenttäkokeena lämmittimiä apuna käyttäen. Tutkimuksia on tehty Itä-Suomen yliopiston, Luken, SYKEn ja Metsä Groupin kanssa yhteistyössä. Sitä on tukenut myös Suomen akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama FORBIO-projekti ja Suomen Akatemian rahoittama UNITE-lippulaiva.
Liittyykö väitöstutkimukseesi jotain muuta keskeistä, josta haluat kertoa tiedotteessa?
Metsänuudistamisen onnistumisen varmistamiseksi on tärkeää noudattaa huolellisesti taimimateriaaliin, taimien varastointiin ja istutukseen liittyviä suosituksia eri istutusajankohtina.
MMM Laura Pikkaraisen metsätieteen alaan kuuluva väitöskirja The effects of planting practices and growing environment on the early performance of boreal tree seedlings (Istutuskäytäntöjen ja kasvuympäristön vaikutus metsäpuiden taimien varhaiseen maastomenestymiseen) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 15.6. klo 12, F100, Futura, Joensuun kampus. Vastaväittäjänä toimii professori Pasi Puttonen, Helsingin yliopisto, ja kustoksena professori Heli Peltola, Itä-Suomen yliopisto.
Lisätietoja:
Laura Pikkarainen, laura.pikkarainen@uef.fi
