Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kalastaja ja kala. Kuva Teppo Puolakka.

Kuva: Teppo Puolakka

Väitös, FM Eevi Kokkonen 22.6.2022: Kalastus ja ilmaston lämpeneminen vaikuttavat kuhakantoihin ja vesistöjen eliöyhteisöihin

Akvaattisen ekologian alan väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella ja verkossa. 

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tutkimukseni käsittelee kuhaa osana ekosysteemiä, mitä vaikutuksia kuhalla on ekosysteemeissä, joissa se on osallisena, ja mitkä tekijät toisaalta vaikuttavat kuhaan. Kuha on petokalana merkittävässä roolissa ekosysteemeissä, ja sillä on myös tärkeä rooli kalastuksen kohteena.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkin Saaristomeren kuhan sukukypsäksi tuloa, ja siinä havaittiin tapahtuneen aikaistumista. Tällä voi olla negatiivista vaikutusta kuhan kalastussaaliiseen. Siksi tulos on tärkeä huomioida ja seurata kehitystä. Vaikutusmahdollisuuksia tähän voitaisiin edelleen tutkia ja soveltaa. Kalastuksen säätelyssä kuhan alamittaa Saaristomerellä on tämän tutkimuksen jälkeen nostettu.

Tutkin myös 138 järven datasta vaikuttaisiko kuha vedenlaatuun. Tässä rakenneyhtälömallinnuksessa kuhan vaikutuksia vedenlaatuun ei löytynyt, mutta kuha vaikutti negatiivisesti särkikalojen biomassaan. Järven vedenlaatuun, jota mitattiin tässä klorofyllin määränä tai sameutena, vaikuttivat ravinteet sekä järven syvyys.

Tein kutukanta-rekryyttimallinnusta Saaristomeren ahvenelle. Kesän (kesä-heinäkuu) veden lämpötilalla oli positiivinen vaikutus ahvenen vuosiluokkien vahvuuteen. Kuhalla oli negatiivisia vaikutuksia ahvenen rekrytoitumiseen. Malleissa kutukanta vaikuttaa positiivisesti, kunnes lopulta on niin suuri, että rekryyttien määrä joko tasoittuu tai laskee. Eräässä mallityypissä rekrytoinnin kasvu on aluksi hitaampaa, jos kutukanta on kovin pieni.

Lisäksi kehitin Oulujärvelle ravintoverkkomallia, sekä tutkin kuhan ja kalastuksen vaikutuksia mallissa. Oulujärvessä kuhalla on mielenkiintoinen historia, sillä se lähes katosi järvestä noin 1970-1980-luvuilla. Kuhan istuttaminen aloitettiin vuonna 1985, ja vuodesta 1999 alkaen kuha on jälleen alkanut jo suuremmassa määrin lisääntymään luonnollisesti Oulujärvessä. Mallinnuksessa kuha vaikutti negatiivisesti planktonia syövien kalojen biomassaan. Kalastusta kohdennettiin kaikkiin mallin sisältämiin lajeihin, ja se vaikutti yleisesti ottaen negatiivisesti erityisesti vanhimpiin ikäluokkiin.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tutkimus avaa näkökulmia vesistöjen ja kalakantojen hoitoon. Pitkät seurantadatat ovat tärkeitä, ja samoin on tärkeää huomioida vuorovaikutuksia eri ekosysteemin jäsenten välillä, sekä ympäristötekijöiden ja ihmistoiminnan vaikutuksia. Tutkimukset tarjoavat tietoa kuhasta ja sen vuorovaikutussuhteista ekosysteemeissä. Osatutkimusten tuloksia voidaan hyödyntää muun muassa suunniteltaessa kalastuksen säätelyä, mallinnettaessa Saaristomeren ahvenpopulaation kehitystä, ja pohjatyönä Oulujärven tulevissa ravintoverkkomallinnuksissa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Työtä tehtiin yhteistyössä muiden artikkelin kirjoittajien kanssa. Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen Ympäristökeskus (SYKE) tarjosivat asiantuntemusta ja laajoja data-aineistoja työhön. Prosessiin kuului muun muassa aineiston kokoamista, kirjallisuuteen perehtymistä, mallinnusta ja tilastollista analyysia sekä kirjoitus- ja visualisointityötä. Kuuluin Itä-Suomen yliopiston Akvaattisen Ekologian ja Käyttäytymisekologian ryhmään. Viimeistä käsikirjoitusta tein myös Jyväskylän yliopiston EcoEvoAqua-ryhmässä.

FM Eevi Kokkosen akvaattisen ekologian alaan kuuluva väitöskirja Role of the pikeperch (Sander lucioperca) in aquatic ecosystems (Kuhan (Sander lucioperca) rooli vesiekosysteemeissä) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 22.6. klo 12, SN200 Snellmania, Kuopion kampus. Vastaväittäjänä toimii professori Toni Laaksonen, Turun yliopisto, ja kustoksena professori Anssi Vainikka, Itä-Suomen yliopisto.

Lisätietoja: 

Eevi Kokkonen, eeviko@uef.fi, @KokkonenEevi

Avainsanat