Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

sairaanhoitaja pitää vanhusta kädestä

Vaikuttavuuden talo luo pohjaa kansalliselle sote-vaikuttavuuskeskukselle

Itä-Suomen yliopiston Vaikuttavuuden talo osallistuu Helsingin yliopiston vetämään hankkeeseen, jossa luodaan pohjaa uuden kansallisen sote-vaikuttavuuskeskuksen perustamiseksi. Vaikuttavuuden talo on yhteistyöverkosto, joka kokoaa yhteen hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää vaikuttavuuden tutkimusta ja koulutusta Itä-Suomen yliopistossa.

Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki ja Vaikuttavuuden talon vetäjä, tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas käynnistävät vuodenvaihteessa toiminta- ja rahoitussuunnitelman laatimisen kansalliselle sote-vaikuttavuuskeskukselle. Suunnitelmassa määritetään vaikuttavuuskeskuksen rooli ja toimintatavat osana suomalaista sote-asiantuntijaverkostoa.

Suunnitteilla oleva vaikuttavuuskeskus kokoaisi yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja muut alan toimijat verkostoksi, joka voi tuottaa kokonaisvaltaisempaa kustannusvaikuttavuustietoa terveydenhuollosta päättäjille, ammattilaisille ja alan kehittäjille. Toimintasuunnitelmassa on tavoitteena myös määrittää vaikuttavuuskeskuksen pitkäaikainen rahoitus siten, että sen toiminta on kestävällä pohjalla.

Tavoitteena vaikuttava sote-uudistus

Valmisteilla olevan sote-uudistuksen tavoitteiksi on määritelty terveyden ja hyvinvoinnin eriarvoisuuden kaventaminen, palveluiden saavutettavuuden parantaminen ja kustannusten hillitseminen.

– Uudistuksen onnistuminen mitataan viime kädessä vaikuttavuuden paranemisen kautta. Muitakin tärkeitä ulottuvuuksia on, kuten palvelujen saatavuus ja laatu. Mutta uudistukselle asetut tavoitteet jäävät saavuttamatta, mikäli palvelut eivät ole vaikuttavia, Torkki sanoo.

Palvelujärjestelmään kohdistuviin paineisiin ja yhteiskunnallisiin muutostarpeisiin ei mikään toimija voi vastata yksin.

– Tarvitaan laajempaa verkostoa, joka kostuu eri tieteenalojen osaajista, vaikuttavuustiedon tuottajista sekä tutkijoista ja asiantuntijoista, painottaa Mäki-Opas.

Mäki-Opas näkee kansallisen vaikuttavuuskeskuksen toiminnan suunnittelulle muitakin ajankohtaisia perusteluja kuin sote-uudistus.

– Eri tieteiden välinen vaikuttavuustutkimus ja hyväksi havaittujen toimintatapojen laajempi jakaminen ja hyödyntäminen ovat tärkeitä juuri nyt, kun painopiste on ehkäisevässä toiminnassa ja priorisoidaan hoitoja ja toimenpiteitä sekä myöhemmin arvioidaan päätösten vaikutuksia esimerkiksi pandemiasta selviytymisessä, Mäki-Opas perustelee vaikuttavuustutkimuksen koordinoinnin tarvetta.

Vaikuttavuusperusteisuus tarjoaa hänen mukaansa sote-palvelujen suunnittelussa mahdollisuuden systeemiseen muutokseen, jossa siirrytään volyymiin perustuvasta järjestelmästä kohti kestävämpää, arvoperusteista palvelujärjestelmää. Tässä muutoksessa yliopistoilla on korkeakoulutus- ja tutkimusyhteisöineen paljon annettavaa.

– Voimme tarjoa korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa tietoa ja työvälineitä sote-palveluiden ja ehkäisevän työn vaikuttavuuden, laadun ja kustannusvaikuttavuuden kehittämiseksi. Lisäksi voimme kouluttaa alan ammattilaisia: paitsi uusia osaajia, jotka hallitsevat vaikuttavuusperusteiset menetelmät jo työelämään siirtyessään, myös jo työelämässä olevia ammattilaisia, Mäki-Opas muistuttaa.

Lisätietoja

Vaikuttavuuden talon vetäjä, tutkimusjohtaja Tomi Mäki-Opas, tomi.maki-opas@uef.fi, p. 050 323 4020

Lue lisää kansallisen sote-vaikuttavuuskeskuksen perustamisesta Helsingin yliopiston uutisesta: https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/terveys/vaikuttava-sosiaali-ja-terveydenhuolto-kohdentaa-voimavarat-ihmisten-parhaaksi