Pohjois-Savon hyvinvointialue, Itä-Suomen yliopisto ja Istekki Oy teknisenä kumppanina käynnistävät syksyllä 2025 laajan tutkimuksen, jossa kehitetään ja testataan tekoälyavusteista lääkitysriskityökalua iäkkäiden potilaiden hoidon tueksi Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) päivystyksessä. Tavoitteena on parantaa potilasturvallisuutta, ehkäistä lääkityspoikkeamia ja tukea terveydenhuollon ammattilaisten päätöksentekoa sekä vähentää kustannuksia.
Tutkimusprojektin aikainen työkalu ei ole lääkinnällinen laite. Työkalua on mahdollista kehittää tulevaisuudessa ominaisuuksilla, jotka täyttävät lääkinnällisen laitteen vaatimukset. Lääkitysriskityökalun valmistajana toimii Istekki Oy. Työkalun toteuttaminen on aloitettu tänä keväänä.
Hanke valittiin yhdeksi kymmenestä tekoälykokeiluprojektista osana DigiFinlandin AI-hanketta ja sosiaali- ja terveysministeriön perustamaa SOTE-tekoälyn ekosysteemiä.
– Tarve uusille teknologisille ratkaisuille tunnistettiin tuoreessa tutkimuksessamme, jossa lääkitysvirheiden arvioitiin aiheuttavan Pohjois-Savon hyvinvointialueemme terveydenhuollolle jopa 800 000 euron vuosittaiset kustannukset, kertoo Pohjois-Savon hyvinvointialueen apteekin tutkimuspäällikkö, Jonna-Carita Kanninen.
Lääkehaitat ovat merkittävä syy päivystyskäynteihin – erityisesti iäkkäillä. Suomessa jopa 23 % iäkkäiden päivystyskäynneistä liittyy lääkitykseen/lääkehaittoihin, ja suurin osa näistä olisi ennaltaehkäistävissä. Uusi tekoälytyökalu auttaa tunnistamaan kolme yleisintä ja vakavinta lääkitykseen liittyvää riskiä: kaatumisriskin, vuotoriskin ja sekavuuden (deliriumin).
– Tekoäly ei tee päätöksiä ihmisen puolesta, vaan kokoaa potilaan lääkitys- ja sairaustiedot helposti arvioitavaan muotoon. Tämä tukee kliinistä harkintaa ja auttaa kohdentamaan lääkehoitoa turvallisemmin ja tehokkaammin, kertoo ensihoidon apulaisylilääkäri, Tero Martikainen.
Hyötyjä kansalaiselle:
- Turvallisempi hoito: Lääkityspoikkeamien tunnistaminen ajoissa voi ehkäistä vakavia haittoja.
- Nopeampi ja sujuvampi hoitopolku: Tiedon parempi saatavuus nopeuttaa yksilöllisen lääkehoidon suunnittelua ja toteutusta.
- Ennaltaehkäisy: Tavoitteena on, että tulevaisuudessa työkalu auttaa tunnistamaan lääkitysriskit ennen kuin ne johtavat päivystystarpeeseen.
Hyötyjä terveydenhuollolle:
- Parempi resurssien kohdentaminen: Henkilöstön työpanos saadaan kohdennettua riskipotilaisiin kustannustehokkaammin.
- Vähemmän haittatapahtumia ja uusintakäyntejä: Vähentää terveydenhuollon kuormitusta ja kustannuksia.
- Tutkittuun tietoon perustuva päätöksenteko: Työkalu tukee kliinistä arviointia erityisesti kiireellisissä tilanteissa.
Tutkimus toteutetaan Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksessä syys–joulukuussa 2025. Mukaan otetaan yli 65-vuotiaita potilaita, joilla on käytössä vähintään viisi lääkettä ja joiden päivystystarve liittyy esimerkiksi kaatumiseen, sisäiseen verenvuotoon tai sekavuuteen.
Tutkimus on saanut alueellisen lääketieteellisen tutkimuseettisen toimikunnan hyväksynnän ja se toteutetaan tiiviissä yhteistyössä farmasian ja lääketieteen asiantuntijoiden sekä teknologia-alan toimijoiden kanssa. Alustavia tuloksia odotetaan vuoden 2026 aikana, ja ne tukevat tekoälyn turvallista ja vaikuttavaa käyttöönottoa suomalaisessa terveydenhuollossa.
Lisätietoja:
Jonna-Carita Kanninen, FaT, tutkimuspäällikkö, Pohjois-Savon hyvinvointialue, [email protected] p. 044 461 0806
Tero Martikainen, LT, apulaisylilääkäri, Pohjois-Savon hyvinvointialue , [email protected]
Yliopistotutkija, FaT, dosentti Miia Tiihonen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, [email protected], https://uefconnect.uef.fi/miia.tiihonen/
