Palvelujen ulkoistaminen kunnista kuntaomisteisiin osakeyhtiöihin on haastavaa työntekijöiden näkökulmasta. Kuntien tukitoimintojen, kuten talous- ja henkilöstöhallinnon tai ateria- ja puhtauspalvelujen ulkoistamisen yhteydessä työntekijät siirtyvät perustettaviin yhtiöihin ns. vanhoina työntekijöinä. Tämä työn siirtymä merkitsee työntekijöille uusien toimintatapojen opettelua ja uuden työroolin omaksumista. Henkilöstön hyvä muutosvalmennus ja osallistaminen muutokseen helpottaisi siirtymää huomattavasti.
Palvelujen ulkoistamisprosessi edellyttää työntekijöiltä sopeutumista uuteen työrooliinsa ja uudenlaista osaamista, joten kaikille siirtyville työntekijöille tulisi tarjota muutosvalmennusta ja siihen tulisi käyttää riittävästi aikaa. Henkilöstön muutosvalmennus ja osallistaminen muutoksen suunnitteluun helpottavat siirtymää, toteaa erikoistutkija Arja Kurvinen Itä-Suomen yliopistosta. Yhtiöihin siirtyvät työntekijät olisivat tarvinneet enemmän valmennusta uuteen työrooliinsa palvelujen tuottajina. Myös palvelujen tilaajaorganisaatioiden eli kuntien työntekijöitä olisi tarpeellista kouluttaa tilaaja-tuottajamallin toimintatavoista.
Tavoitteena tehostaminen ja ydinpalveluihin keskittyminen
Ulkoistusten tarkoituksena on tehostaa julkisen sektorin toimintaa, keskittyä ydinpalveluihin, lisätä joustavuutta ja parantaa palvelujen laatua. Työntekijät kokivat tehostamisen kiristäneen työtahtia, mutta vastoin odotuksia se ei lisännyt epävarmuutta työn jatkuvuudesta. Toimintojen keskittäminen ja erikoistuminen palvelutuotannossa voi johtaa työntekijöiden työnkuvan kapeutumiseen, mutta samalla mahdollistaa ydinosaamisen syventämisen ja vastuun lisääntymisen.
Työntekijöiden siirtymä kunnista ja kuntayhtymistä yhtiöiden palvelukseen oli ensimmäinen muutos. Muutokset jatkuivat, kun yhtiöiden organisaatiorakenteita kehitettiin sekä otettiin käyttöön uusia toimintatapoja ja työvälineitä. Toimintatapojen yhdenmukaistaminen ja uuden toimintatavan luominen oli haasteellista uusissa yhtiöissä, sillä niihin siirtyi henkilöstöä toimintatavoiltaan erilaisista organisaatioista. Työprosessien uudistaminen digitalisaation, robotiikan ja tekoälyn avulla vähentää rutiinitehtäviä, jolloin työntekijöiden tehtäväksi jää aikaisempaa enemmän prosessin valvontaa ja ohjausta sekä ongelmanratkaisua. Ammatillisen osaamisen ja asiantuntijuuden rinnalla henkilöstöltä vaadittiin aiempaa enemmän yhteistyö- ja viestintätaitoja, digiosaamista sekä vastuuta oman työn ja osaamisen kehittämisestä. Muutoksessa erityistä huomiota tulisikin kiinnittää vanhimpien työntekijöiden osaamisen ja digitaitojen ja kehittämiseen, sillä digitaidoista ja -välineiden hallinnasta on tullut perusedellytys osaamisen kehittämisessä.
Tutkimus tuotti uutta tietoa siitä, miten työntekijät kokevat muutokset siirtyessään kunnan tai kuntayhtymän palveluksesta kuntayhtiöön ja miten he kokevat työroolinsa muutoksen, työn tehostamisen ja työtapojen muuttumisen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää, kun kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluista, palo- ja pelastuspalveluista ja tukipalveluista siirtyy työntekijöitä hyvinvointialueiden palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä.
Osaamisen merkitys muutoksessa, kun työ siirtyy kunnasta yhtiöön -tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, miten työntekijät kokevat työn ja osaamisen muutoksen siirtymän jälkeen ja etsiä vastauksia siihen, miten kuntaomisteisiin osakeyhtiöihin siirtynyt henkilöstö kokee työnsä ja roolinsa muuttumisen sekä millaista uutta osaamista henkilöstöltä vaaditaan. Tutkimus toteutettiin Työsuojelurahaston tuella. Tutkimusraportti Työn ja osaamisvaatimusten muutokset työn siirryttyä kunnasta yhtiöön on luettavissa verkossa https://erepo.uef.fi/handle/123456789/26313
Lisätietoja:
Arja Kurvinen, erikoistutkija, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, arja.kurvinen@uef.fi