Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Tommi Tolmunen

Tommi Tolmunen Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professoriksi

Nuorten mielenterveyspalvelut ruuhkautuivat

Nuorten mielenterveyspalvelujen tarve on viime vuosina kasvanut räjähdysmäisesti. – Yhä useampi hakee apua, mutta terveydenhuolto ei ole ehtinyt muutokseen mukaan, vaan hoitoon pääsy on ruuhkautunut, toteaa Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori Tommi Tolmunen.

Mielenterveyden häiriöt ovat jo nuorten merkittävin terveysongelma Suomessa. Masennus, ahdistuneisuus ja syömishäiriöt yleistyvät murrosiässä erityisesti tytöillä. Esimerkiksi masennusoireilua on jopa 15 prosentilla nuorista, ahdistuneisuutta jopa 10 prosentilla, samoin käytöshäiriöoireita. 10–15 prosentilla on toistuvia itsetuhoisia ajatuksia.

– Valtaosa psyykkisistä sairauksista puhkeaa nuoruudessa, mutta toisaalta nuorilla on valtava parantumispotentiaali – varsinkin jos apua on saatavilla oikeaan aikaan. Hoitamalla lapset ja nuoret hyvin voidaan vaikuttaa tulevaisuuteen.

Tolmusen mukaan nuorille löytyy hoitopolkuja, mutta resurssit ovat nyt liian pienet. – Hoitoon pitäisi päästä nopeammin sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Terapiaa tarvitseville tulisi turvata ainakin alkuun viikoittaiset käynnit, sitä vähemmällä ei saada parantavia prosesseja käyntiin.  Erityisesti tarvitaan lisää työntekijöitä perustasolle, esimerkiksi koulupsyykkareita, joita pilotoidaankin Kuopiossa. 1–5 keskustelukertaa psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa on monelle nuorelle jo riittävä apu.

Onko nuorilla todella entistä enemmän mielenterveysongelmia vai onko kyse siitä, että oireilevat tunnistetaan ja ohjataan hoitoon entistä tehokkaammin? – Varmaa tietoa tästä ei ole. Joka tapauksessa on hyvä, että mielenterveysongelmiin liittyvä stigma on vähentynyt ja niistä voi puhua ääneen.

– Toisaalta hoitoon tulee yhä sairaampia, moniongelmaisia nuoria. Voi miettiä, heijastaako ongelmien kasautuminen myös yhteiskunnan kovenemista. Heikosti pärjäävien on entistä vaikeampi työllistyä. Koulujen resurssien puutteen ja perheiden rakenteiden rikkoutumisen vuoksi moni nuori jää tukea vaille.

Tolmusen mukaan koulussa pysyminen vaikka huonollakin menestyksellä olisi oireilevalle nuorelle usein tärkeää ja kuntouttavaa. – Koulut suhtautuvat tähän vaihtelevasti. On kouluja, joissa opettajat ovat  hankkineet psykiatrian osaamista ollakseen tukena, kun taas toisissa kouluissa oireilevia kehotetaan herkästi sairauslomalle. Koulujen tehtävä on tietysti ensisijaisesti tuottaa tutkintoja. Välillä on kuitenkin vaikea löytää paikkaa oireilevalle nuorelle, ja kotiin jääminen vain pahentaa tilannetta.

Tolmunen uskoo, että tulevaisuudessa erikoissairaanhoidon roolina on entistä enemmän tutkia ja suodattaa tietoa muille nuorten mielenterveystyön toimijoille. KYSin nuorisopsykiatrian klinikka on linjajohtaja Tarja Koskisen johdolla jo alkanut jalkauttaa pienillä resursseilla ja lyhyellä koulutuksella toteutettavia hoitomenetelmiä kouluille ja perustason ammattilaisille.

Päihde- ja mielenterveysongelmat kulkevat käsi kädessä. Alkoholi on edelleen nuorten tavallisin päihde, mutta humalahakuinen juominen on vähentynyt ja jo joka neljäs on raitis. Huumeista tavallisin on kannabis, jota on kokeillut lähes joka kymmenes. – Nuorten on nyt helppo saada kannabista, ja ensipsykoosiin sairastuvista yhä suuremmalla osalla on taustalla kannabiksen käyttöä.

Meneillään olevassa REAL-SMART-tutkimushankkeessa Tolmusen tutkimusryhmä kehittää nuorten päihdeongelmiin sähköistä mini-interventiota. Se perustuu kyselyyn, joka antaa vastausten perusteella välittömän, realistisen palautteen käytön riskeistä. – Tiedetään, että monet haluavat vähentää päihteidenkäyttöään, jos saavat ajoissa tietoa sen vaikutuksista.

Yhteistyöhankkeissa on viime vuosina tutkittu alkoholin vaikutuksia nuorten aivoihin aivokuvantamisen ja metabolomiikan avulla. Yksilöllistä aineenvaihduntatuotteiden profiilia mittaava metabolomiikka voi Tolmusen mukaan tuoda uusia mahdollisuuksia myös psykiatristen sairauksien diagnostiikkaan ja hoidon räätälöimiseen.

Tommi Tolmunen

  • Itä-Suomen yliopiston nuorisopsykiatrian professori 1.8.2019–
  • LL 1995, psykiatrian erl 2002, nuorisopsykiatrian erl 2004, LT 2005, Kuopion yliopisto
  • Laillistettu psykoterapeutti 2004, psykoterapian erityispätevyys 2005
  • Nuorisopsykiatrian dosentti, Itä-Suomen yliopisto, 2011

Tärkeimmät tehtävät

  • Vt. nuorisopsykiatrian professori, Itä-Suomen yliopisto, 2008, 2011 ja 2018–
  • Nuorisopsykiatrian osastonylilääkäri, KYS, 2018–
  • Kliininen tutkija, Itä-Suomen yliopisto, 2013–2018
  • Erikoistuvan lääkärin, erikoislääkärin, ylilääkärin ja osastonylilääkärin tehtävät, KYS 1997–2018

Lisätietoja:

Professori Tommi Tolmunen, tommi.tolmunen (a) kuh.fi, p. +358 447172994