Lastenpsykiatrian sähköiset palvelut tuovat varhaista tukea lasten ongelmiin. Kansainvälisessä seminaarissa vertailtiin kokemuksia Suomesta ja Australiasta.
Pohjois-Savossa on otettu käyttöön lastenpsykiatrian etäkonsultaatiot. Lapsen ongelmien ratkomiseksi esimerkiksi neuvolasta tai kouluterveydenhuollosta voidaan varata sähköisen varausjärjestelmän kautta videoneuvotteluaika KYSin lastenpsykiatrille. Itä-Suomen yliopiston ja KYSin eCAP-hankkeessa kehittämä palvelu on alkukankeuden jälkeen alkanut saada käyttäjiä alueen kunnissa.
– Kouluterveydenhoitajien aloitteesta järjestämme lasten parissa työskenteleville tänä keväänä myös ohjattuja vertaisryhmätapaamisia verkossa, kertoi hankkeen projektipäällikkö Kirsi Bykachev 22. maaliskuuta seminaarissa, jossa jaettiin kokemuksia sähköisten palvelujen kehittämisestä.
Huhti- ja toukokuussa verkkotapaamisissa puhutaan pienen lapsen aggressiivisuudesta, maahanmuuttajalapsiperheistä, ADHD:stä, viiltelystä ja muusta itsen vahingoittamisesta sekä uhmakkuudesta koulussa.
Lastenpsykiatrian sähköisillä palveluilla halutaan edistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon moniammatillista yhteistyötä lapsen hyväksi. Neljällä KYSin lastenpsykiatrian asiantuntijalla on nyt etäkonsultaatioaikoja tarjolla noin 20 tuntia viikossa. – Tähänastisista tapaamisista pääosa on ollut ammattilaisten konsultaatioita, 15 prosenttia on ollut työnohjausta ja 15 prosenttia tapaamisia, joissa mukana on lapsi vanhempineen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, kliininen opettaja Jussi Karppi kertoi.
Videokonsultaatiot käynnistyivät reilu vuosi sitten, tosin varauksia ei aluksi juuri tullut, vaikka kunnissa oli kierretty antamassa koulutusta aihepiiristä ja teknistä perehdytystä järjestelmään. – Olemme selvittäneet syitä ja otamme opiksi. Videoteitse voidaan antaa myös lisää koulutusta esimerkiksi siitä, millaisista ongelmista kannattaisi pyytää konsultaatiota, psykologi Minna Pölkki totesi.
– Haluamme pitää kynnyksen matalana. Videokonsultaatio on eCAP-hankkeen aikana maksuton ja sen saa varata jos siltä tuntuu, Karppi tähdensi.
– On hienoa, että aktiivisiksi käyttäjiksi on saatu kouluterveydenhoitajia, -psykologeja ja -psyykkareita. Heidän hyvistä kokemuksistaan voi lähteä liikkeelle lumipalloefekti, Bykachev sanoi.
eCAP-hankkeen alussa tehdyn kyselyn mukaan 63 prosenttia alueen perusterveydenhuollon ammattilaisista arveli voivansa hyödyntää videokonsultaatiota. – Se nähtiin mahdollisuutena esimerkiksi silloin, jos asiakasperheen on vaikea päästä käymään Kuopiossa, hankkeen johtaja, professori Hannele Turunen kertoi.
Tasa-arvoa ja turvallisuutta etäpalveluista
Seminaarin puhujavieraan, australialaisen psykologin Jennylee Woodin mukaan sähköiset etäpalvelut ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä ja ne myös lisäävät tasa-arvoa maalla ja kaupungissa asuvien välillä. Wood johtaa lasten ja nuorten telepsykiatriapalveluja Queenslandin alueella. Viisi kertaa Suomen kokoisessa osavaltiossa valtavat välimatkat vauhdittivat etäpalvelujen lanseerausta 11 vuotta sitten.
– Videoyhteys on helpotus, kun lapsi tarvitsee apua ja vaihtoehtona on 12 tunnin ajomatka. Nettiyhteys matkustamisen sijaan on myös turvallisuuskysymys.
Woodin kokemusten perusteella vaikeitakin psykiatrisia ongelmia pystytään käsittelemään videoneuvottelussa ja myös niin, että potilas on mukana. – Meidän on silti tärkeää olla tavoitettavissa myös neuvotteluaikojen ulkopuolella ja käydä välillä paikan päällä tukemassa klinikoilla tehtävää työtä.
– Aivan hiljattain olemme laajentaneet palvelua kattamaan lastenpsykiatrian lisäksi lasten kehitykseen liittyvät kysymykset sekä puhe- ja toimintaterapian.
Kuopiossa järjestettyä seminaaria oli mahdollisuus seurata myös videoyhteyden kautta. Osa esiintyjistäkin osallistui etänä, kuten Queenslandin yliopiston tutkija Maike Nauhaus, joka käsitteli esityksessään etäterveyspalvelujen arviointia. – Etäpalvelut eivät ole automaattisesti tehokkaampia tai edullisempia. Niiden käyttöönotto ja kehittäminen vaatii tapauskohtaista, systemaattista arviointia.
Savonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja ja International Society of Telemedicine and eHealth -järjestön (ISfTeH) varapuheenjohtaja Pirkko Kouri esitteli seminaarissa suomalaisia sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeita, kuten Terveyskylää ja rakenteilla olevaa Omaolo-palvelua, joka hyödyntää ammattilaisten järjestelmissä olevaa tietoa ja asiakkaiden itsensä tallentamaa hyvinvointitietoa. – Olemme jo tottuneet teatteriin menemisen sijaan katsomaan elokuvia kotona. Menemmekö tulevaisuudessa vastaavasti fyysisen potilasvastaanoton sijaan nettiin? Vaihtoehtoja ainakin tarvitaan, Kouri summasi.
Kansainvälisen eHealth Services for Child and Adolescent Psychiatry (eCAP) -hankkeen tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen laatua ja saatavuutta pohjoisen periferian alueilla. Hanke toteutetaan vuosina 2015–2018. Kansainvälisiä partnereita ovat Pohjois-Norjan yliopistosairaala, Luulajan teknillinen yliopisto sekä Aberdeenin yliopisto Skotlannista.
Suomesta mukana ovat Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos ja lääketieteen laitoksen lastenpsykiatrian oppiaine, Kuopion yliopistollisen sairaalan lastenpsykiatrian klinikka sekä Kuopion kaupungin Alavan sairaalakoulu.
Hannele Turunen (vas.), Jennylee Wood ja emeritaprofessori Kirsti Kumpulainen, joka oli mukana käynnistämässä eCAP-hanketta Pohjois-Savossa.