Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi tehtyjen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin kehitetään jatkuvasti uusia mittareita ja menetelmiä.
Vaikuttavuuden arviointiin on herätty enenevässä määrin
Suomessa on yhteiskuntapolitiikalla pyritty edistämään kansalaisten hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventamaan eri väestöryhmien välisiä hyvinvointi- ja terveyseroja jo vuosikymmenien ajan. – Silti vaikuttavuuden tutkimuksen menetelmiä hyödynnetään edelleen varsin vähän, kun arvioidaan, onko toteutetuilla toimilla saatu aikaan terveys- ja hyvinvointihyötyjä, professori Tomi Mäki-Opas toteaa.
Mäki-Opas aloitti yhteiskuntapolitiikan professorina Itä-Suomen yliopistossa elokuun alussa. Hänen erikoisalaansa on vaikuttavuuden tutkimus, ja hän on perehtynyt erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikuttavuuteen.
– Vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointiin on viime aikoina herätty enenevässä määrin. Haasteena on, ettei sitä ole aina helppoa toteuttaa ja arviointiin liittyy myös epävarmuuksia, kun puhutaan yhteiskunnallisesta ilmiöstä.
Lisäksi uskotaan, että syvällisen tiedon saaminen erilaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden vaikuttavuudesta onnistuu vain satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen (RCT) avulla. Tähän ei kuitenkaan usein ole resursseja. Lisäksi RCT-tutkimuksen toteuttaminen yhteiskunnallisten ilmiöiden osalta ei aina ole mahdollista, kun selkeää kontrolliryhmää ei ole löydettävissä.
– Vaikuttavuutta voidaan kuitenkin arvioida myös kevyemmillä kokeellisen tutkimuksen menetelmillä, jotka soveltuvat myös paremmin arkielämän tilanteisiin, kun vain tunnistetaan kerättyyn tietoon liittyvät epävarmuudet.
Mielenterveyden edistämisen ohjelmalla myönteisiä vaikutuksia Pohjois-Savossa
Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu paljon yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä erilaisten interventioiden ja toimenpiteiden vaikuttavuutta. Pohjois-Savossa toteutetussa Mieliteko-ohjelmassa havaittiin, että ryhmämuotoisella elintapaohjauksella ja digitaalisilla hyvinvointisovelluksilla on positiivisia vaikutuksia pohjoissavolaisten mielen hyvinvoinnin edistämisessä.
– Mielenterveyden ja hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta on rohkaisevaa, että elintapaohjauksella voidaan herätellä ihmisiä ajattelemaan ja tekemään muutoksia paremman mielenterveyden eteen. Havaitsimme myös, että erilaisilla digitaalisilla työkaluilla voidaan lyhyessäkin ajassa saada myönteisiä vaikutuksia aikaan.
Mieliteko-ohjelman kaltaista laajaa mielenterveyden hyvinvoinnin ohjelmaa ei Mäki-Oppaan mukaan ole toteutettu muualla. Hän vertaakin sitä vuosina 1972–1997 toteutettuun Pohjois-Karjala-projektiin, jossa keskityttiin elintapaohjaukseen suomalaisten elintapojen parantamiseksi.
– Nyt yritetään samaa keskittymällä mielenterveyteen.
Mieliteko-ohjelman vaikuttavuuden tutkimus jatkuu, sillä toteutettujen toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi vaatii pidempää seurantajaksoa erilaisten pienten hyvinvointitekojen aikaansaamista muutoksista.
Kunnille, hyvinvointialueille ja järjestöille työkalu hyvinvointitalouden arviointiin
Vuosina 2016–2019 toteutetussa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ) -hankkeessa kehitettiin osallistavia menetelmiä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen haavoittuvassa asemassa olevissa väestöryhmissä. Hankkeessa tuotettiin myös mittareita, joilla voidaan arvioida sitä, miten yhteiskunnassa voidaan ja kuinka hyvin yhteiskunta tukee ihmisten hyvinvointia ja terveyttä.
Hankkeen tuloksia on nyt viety eteenpäin Yhteiskunnan sosiaalinen laadun arviointi, hyvinvoinnin vahvistaminen ja kustannukset (SOLA)-hankkeessa, jonka työn tuloksena hyvinvointialueiden toimijat, kunnat, erilaiset järjestöt ja muut hyvinvointikysymysten kanssa työskentelevät tahot saavat tänä syksynä käyttöönsä hyvinvointitalouden arviointityökalun. Tutkijat ovat kehittäneet työkalua yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Sosped Keskuksen kanssa.
– Kunnat voivat käyttää SOLA-laskentatyökalua esimerkiksi hyvinvointikertomusten laatimisen tukena ja hyvinvointialueet hallinnollisen kehittämisen tukena. Erilaiset järjestöt ja toimijat voivat hyödyntää sitä, kun ne haluavat esimerkiksi arvioida jonkin hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteen säästöjä ja kustannuksia sekä hyvinvointivaikutuksia.
Mahdollisuudet hyvinvointiin ja terveyteen eivät ole yhdenvertaiset
Mäki-Opas muistuttaa, ettei Suomessakaan kaikilla ole yhdenvertaiset mahdollisuudet tavoitella samanlaista hyvinvointia ja terveyttä. Siksi yhteiskunnalta tarvitaan hallinnon rajat ylittäviä yhteiskunta- ja terveyspoliittisia toimia, joilla oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kynnystä madalletaan sekä hyvinvoinnin eriarvoisuutta kavennetaan.
– Usein tuntuu kuitenkin siltä, että erityisesti heikommassa asemassa oleva ihmisiä syyllistetään ja vastuutetaan liikaa.
Mäki-Opas on tutkimuksissaan tarkastellut paljon erityisesti heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Vaikuttavuustutkimukseen tämä tuo omat haasteensa, sillä kyse on ihmisistä, joita on vaikea saada mukaan tutkimukseen ja motivoitua pysymään mukana.
– Meidän on löydettävä keskeiset kanavat ihmisten tavoittamiseen sekä keskeiset yhteistyökumppanit, jotka työskentelevät heidän kanssaan. Ihmiset tulisi myös saada motivoitua ja pysymään mukana tutkimuksessa sekä vastaamaan kysymyksiin omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan ja myös arvioimaan toteutettujen toimenpiteiden mielekkyyttä, jotta toteutettujen interventioiden ja toimenpiteiden hyvinvointihyötyä voidaan arvioida.
Vaikuttavuustutkimuksen verkosto kasvaa jatkuvasti
Mäki-Opas on toiminut pitkään tutkimusjohtajana Itä-Suomen yliopistossa toimivassa Vaikuttavuuden talo -yhteistyöverkostossa, joka kokoaa yhteen yliopiston hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää vaikuttavuuden tutkimusta, menetelmäkehitystä ja koulutusta. Mukana on noin 80 tutkijaa ja 20 professoria sekä laaja kirjo eri tieteenaloja.
– Yhteistyöverkoston rooli on vuosien saatossa kasvanut. Alun perin tavoitteena oli rakentaa alueellinen verkosto, mutta nyt rakennamme jo kansallista vaikuttavuuskeskusverkostoa yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tulevaisuudessa tavoitteena on edistää kansainvälisen verkoston syntymistä hyvinvoinnin ja terveyden vaikuttavuuden ympärille.
Tomi Mäki-Opas
Professori, yhteiskuntapolitiikka, erityisesti vaikuttavuuden tutkimus, Itä-Suomen yliopisto 1.8.2023–
Terveyspolitiikan dosentti, Helsingin yliopisto, 2015
Filosofian tohtori (kansanterveystiede), Helsingin yliopisto, 2011
Valtiotieteiden maisteri (sosiaalipolitiikka), Helsingin yliopisto, 2006
Tärkeimmät tehtävät
Tutkimusjohtaja, Vaikuttavuuden talo, Itä-Suomen yliopisto 9/2019–
Tutkimusjohtaja, Kansallinen Vaikuttavuuskeskus-verkosto, Vaikuttavuuden talo ja Pohjois-Savon hyvinvointialue, 1/2023-
Tutkimusjohtaja, MIELITEKO-ohjelma, Itä-Suomen yliopisto 5/2021–
Johtaja, Vaikuttavuus sosiaali- ja terveyspalveluissa -tutkimusyhteisö, Itä-Suomen yliopisto 1/2020–
Tutkimusjohtaja, Osallistava terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen (PROMEQ) -hanke, Itä-Suomen yliopisto 9/2016–8/2019
Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 9/2013–8/2016
Tomi Mäki-Oppaan valokuvat
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/52330?encoding=UTF-8
https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/52329?encoding=UTF-8
Lisätietoja
Professori Tomi Mäki-Opas, puh. 050 323 4020, tomi.maki-opas(at)uef.fi, UEF Connect
