Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Kitaristi esiintyy yleisön edessä.

Suomirockin matkailuteemaisissa lauluissa rakentuu matkailutarinoita ja käsitellään universaaleja tunteita

  • Kielet ja kulttuurit

Populaarimusiikki taltioi matkailuun ja vieraisiin maihin liittyviä ajankuvia, tarinoita ja tunteita. Se välittää käsityksiä liikkeellä olon tarpeesta, vieraista paikoista ja ihmisistä sekä toimii haaveiden ja kokemusten kielenä. Filosofian lisensiaatti Susanna Laamanen tarkasteli kulttuurintutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan suomirockin (1985–1999) matkailuteemaisia lauluja matkailijatyypin, matkakohteen kuvauksen ja matkailun affektiivisuuden näkökulmista. 

Laamanen osoittaa tutkimuksessaan, kuinka suomirockissa esitetyissä matkailutarinoissa yhdistyvät suomalaisen populaarimusiikin aiemmin esitetyt matkakuvaukset ja toisaalta ajankuva. Laulut rakentavat ja uusintavat matkailutarinoita sekä matkailija- ja maakuvauksia. Analyysissä osoitetaan, kuinka paikasta tulee keskeinen teema laulujen matkailutarinoissa. Kohdekuvausten lisäksi paikka kytkeytyy tarinan matkailijahahmoon ja matkailijan tunnekokemuksiin. Näin matkailutarinat muuttuvat lopulta tarinoiksi erilaisista tunteista ja tunnetiloista.

Suomirockin matkailuteemaisten laulujen vaikuttamisen keinot, Aristoteleen retorisia ulottuvuuksia soveltaen, näkyvät kappaleiden eetoksessa. Se ilmenee esittäjien imagoa ja ilmaisutyyliä mukailevissa matkailutarinoissa, paatoksessa, joka puolestaan ilmenee tunteisiin vetoavina ratkaisuina sanoissa, sävellyksissä ja sovituksissa sekä logoksessa, jossa hyödynnetään matkailuun liittyviä tuttuja kuvauksia ja tarinatyyppejä.

Kansainvälisen matkailun stereotypiat vahvasti esillä

Suomirockin tekijät ovat käyttäneet laajasti maailman eri kohteita tarinoissaan, mutta matkailuteemaisissa lauluissa kohdevalikoima on usein kaventunut stereotyyppisiä matkailutarinoita mahdollistaviin paikkoihin. Tutkimusaineiston kappaleissa miehinen lomakarnevaali suuntautuu Viroon, Venäjälle tai Thaimaahan, nuoren tytön lomaromanssi tapahtuu Espanjassa, Norja on perheen automatkailukohde, Espanja ja Pariisi liittyvät rakkauteen, ja Kairo ja Puerto Montt yhdistyvät oman elämän reflektointiin ja pohdintaan. 

Matkailunäyttämöjen rakennusaineina toimivat yleisesti tunnetut asiat, kuten nähtävyydet sfinkseistä Eiffel-torniin, matkailun paikat hotelleista lentokenttiin sekä maan luonto. Paikan kuvausta ja etäisyyttä Suomeen voidaan vahvistaa esimerkiksi ”itämaisilla” sävelkuluilla tai Afrikkaan paikantuvilla rumpurytmeillä. Kuulijalle luodaan paikan tuntua myös erilaisilla äänimaisemilla, kuten vieraskielisellä puheella. Kappaleiden paikat ovat todellisuuden tulkintoja, jotka kertovat tavoistamme nähdä matkailun maailma.

Lauluissa lopulta kyse universaaleista tunteista

Rockissa esitetty matkailuestetiikka näkyy kappaleissa tavallisuuden esiin tuomisena ja matkailuilluusioiden särkymisen kuvauksina. Matkailuteemaisissa lauluissa on lopulta kyse universaaleista tunteista, kuten rakkaudesta, yksinäisyydestä, pettymyksistä ja levottomuudesta. Laulujen tarinoissa matkailun affektiivisuus kietoutuu niin kotimaan oloihin kuin matkaan liittyviin kokemuksiin, joihin liittyy niin positiivisia kuin negatiivisia tunteita. Lauluissa kuuluu suomalaiseen rockiin liitetty humoristisuus, mutta samalla laulut nostavat esiin myös syvempiä teemoja. Suomirockin matkailutarinat ovat osaltaan jatkumoa suomalaisen iskelmän yksinäisyys-kuvauksille. 

Suomirockin matkailutarinoissa matka voi olla niin pakoa arjesta kuin levottomuuteen liittyvää liikkeellä oloa; eräänlaista matkailullista pyhiinvaellusta. Se voi sisältää niin karnevalismia kuin syvempää oman eksistenssin pohdintaa. Lauletuissa matkailutarinoissa yhdistyy musiikin ja matkailun affektiivinen luonne. Melodia, rytmit, sävellaji, laulun esittämistapa ja soitinnus luovat tarinan tunneympäristöä samalla tavoin kuin lyriikan tarina kuvaa matkailuun liittyviä affekteja ja emootioita.

FL Susanna Laamasen kulttuurintutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Suomirockin matkailutarinoiden rakentuminen 1985–1999 tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Hannu Salmi Turun yliopistosta ja kustoksena professori Helmi Järviluoma-Mäkelä Itä-Suomen yliopistosta. Väitöstilaisuutta voi seurata verkossa 5.2. kello 12 alkaen.  

Väittelijän painolaatuinen kuva 

Väitöskirja verkossa