Koetun stressin yhteys heikompaan terveyteen liittyvään elämänlaatuun on voimakkaampi aikuisilla, jolla on useampia pitkäaikaissairauksia, Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa. Tutkimuksessa havaittiin myös, että aikuiset, joille terveystiedon löytäminen, ymmärtäminen ja hyödyntäminen on helpompaa, kokivat yleensä vähemmän stressiä. Tulosten perusteella terveystiedon selkeys ja monisairaiden aikuisten kokema stressi tulisikin huomioida heille tarjottavassa tuessa.
Kolmella neljästä kyselyyn vastanneesta oli vähintään yksi pitkäaikaissairaus ja lähes puolella niitä oli kaksi tai useampia. Tutkimuksessa heiltä kysyttiin, sairastavatko he 21 listattua pitkäaikaissairautta, mukaan lukien korkea verenpaine, koholla oleva kolesteroli, migreeni ja selkävaivojen kaltaiset yleiset terveysongelmat.
Koettua stressiä arvioitiin tutkimuksessa sen perusteella, kuinka ennakoimattomaksi, vaikeasti hallittavaksi tai kuormittavaksi ihmiset olivat kokeneet elämänsä edeltävän kuukauden aikana. Terveyteen liittyvää elämänlaatua arvioitiin tutkimuksessa EQ-5D-5L-instrumentin viidellä terveyden osa-alueella: liikkuminen, itsestä huolehtiminen, tavanomaiset toiminnot, kipu tai vaivat sekä ahdistuneisuus tai masennus.
Tutkimuksessa verrattiin yhtä ja vähintään kahta pitkäaikaissairautta sairastavaa henkilöihin, jotka eivät raportoineet pitkäaikaissairauksia. Kaikissa kolmessa ryhmässä koettu stressi oli yhteydessä heikompaan elämänlaatuun iästä, sukupuolesta, koulutuksesta, työllisyystilanteesta ja taloudellisista vaikeuksista riippumatta. Yhteys oli voimakkaampi pitkäaikaissairailla ja voimakkain niillä, joilla oli vähintään kaksi pitkäaikaissairautta. Monisairailla yhteys oli noin kaksinkertainen verrattuna henkilöihin, joilla ei ollut pitkäaikaissairauksia. Kyse on tilastollisesta yhteydestä, eikä tulos osoita syy-seuraussuhdetta.
– Monisairailla arki voi kuormittua vastaanottoaikojen, lääkityksen ja eri palveluista saatavan tiedon hallinnasta. Tuloksemme viittaavat siihen, että stressiin on syytä kiinnittää erityistä huomiota, kun arvioidaan monisairaiden ihmisten elämänlaatua, tutkijatohtori Jing Zhou sanoo.
Parempi terveyden lukutaito yhteydessä vähäisempään stressiin
Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan ihmisten kykyä löytää, ymmärtää, arvioida ja hyödyntää terveystietoa arjen terveyteen liittyvissä päätöksissään. Aikuiset, joiden terveyden lukutaito oli parempi, kertoivat yleensä kokevansa vähemmän stressiä. Tämä yhteys oli samankaltainen riippumatta vastaajien pitkäaikaissairauksista.
Keskeinen ryhmien välinen ero liittyi siihen, kuinka voimakkaasti stressi oli yhteydessä elämänlaatuun, ei niinkään terveyden lukutaidon ja stressin väliseen yhteyteen. Aineiston tilastollisessa analyysissä suuri osa terveyden lukutaidon ja elämänlaadun välillä havaitusta yhteydestä liittyi koettuun stressiin.
Tulosten perusteella terveyteen liittyvän tiedon ja terveyden lukutaidon tarpeita, käytännön vaatimuksia ja stressiä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Selkeä viestintä, tuki palveluasioinnissa ja hoidon parempi koordinointi voivat olla erityisen tärkeitä monisairaille, vaikka tässä tutkimuksessa ei arvioitu näiden keinojen vaikuttavuutta.
– Terveyspoliittisesta näkökulmasta on tärkeää tehdä terveystiedosta helpommin ymmärrettävää, mutta monisairailla voi olla myös tiedon hyödyntämiseen liittyviä merkittäviä käytännön haasteita. Tulevaisuudessa on etsittävä tehokkaita ratkaisuja, joilla voidaan parantaa hoidon koordinointia, helpottaa tuen saamista sekä kiinnittää erityisesti huomiota stressiin, koska nämä toimet yhdessä voivat auttaa parantamaan pitkäaikaissairaiden hyvinvointia, professori Tomi Mäki-Opas sanoo.
Tutkimusryhmä korostaa, ettei tutkimuksen perusteella voida osoittaa syy-seuraussuhteita, koska terveyden lukutaitoa, koettua stressiä ja elämänlaatua mitattiin vain poikkileikkausasetelmassa. Heikompi terveys voi lisätä stressiä, mutta stressi voi myös heikentää elämänlaatua. Tulevaisuudessa tarvitaan pitkittäis- ja interventiotutkimuksia, jotta voidaan selvittää, millaiset saavutettavaa terveystietoa, koordinoituja palveluja ja stressin huomioivaa tukea yhdistävät toimintatavat parantavat elämänlaatua tehokkaasti.
Health Promotion International -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa käytettiin PROM 2024 -verkkokyselyn aineistoa. Kyselyyn vastasi 4 003 Suomessa asuvaa 19–79-vuotiasta aikuista. Aineistonkeruuta rahoitti NextGenerationEU-ohjelma, ja tutkimusta rahoittivat YUFE ja Suomen Akatemia.
Tutkimusartikkeli:
Jing Zhou, Hanna Rekola, Tommi Tolmunen, Timo Lakka, Ismo Linnosmaa, Marjorita Sormunen, Juho Strömmer, Tomi Mäki-Opas, Health literacy, perceived stress, and health-related quality of life in Finnish adults: differences by chronic disease burden, Health Promotion International, Volume 41, Issue 5, October 2026, daag157, https://doi.org/10.1093/heapro/daag157.
