Planetaarinen ruokavalio on suosituksia tiukempi

Kansainvälinen asiantuntijaryhmä julkaisi viime vuonna Lancet-lehdessä ehdotuksen planetaariseksi ruokavalioksi, joka turvaisi maapallon kasvavalle väestölle riittävän ravinnonsaannin, ehkäisisi huonosta ruokavaliosta johtuvia kuolemia ja samalla edistäisi kestävää kehitystä ja jarruttaisi ilmastonmuutosta. Planetaarinen ruokavalio on monelta osin samoilla linjoilla suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa, mutta monien ruoka-aineiden käyttömäärät määritellään siinä tarkemmin ja ympäristöä kuormittavien eläinperäisten tuotteiden osalta myös tiukemmin. Planetaariseen ruokavalioon sisältyy esimerkiksi punaista lihaa vain 14 grammaa päivässä ja sata grammaa viikossa. Nykyisten suomalaisten suositusten mukaan punaista ja prosessoitua lihaa tulisi käyttää enintään 500 grammaa viikossa, mikä toteutuu 74 prosentilla naisista, mutta vain 21 prosentilla miehistä. Monilla menee kilokin viikossa.

Planetaariseen ruokavalioon sisältyy myös siipikarjan lihaa 29 grammaa päivässä ja kaksi kananmunaa viikossa. Nyt syömme molempia tuplasti enemmän. Suomalaisissa suosituksissa näille ei aseteta tarkkoja määriä, mutta kanalla suositellaan korvaamaan punaista lihaa. Kalaa planetaarisessa ruokavaliossa on 28 grammaa päivässä. Suomalaiset syövät kalaa hieman tätä enemmän ja ravitsemussuositusten mukaan saisivat lisätäkin käyttöä 2–3 viikkoannokseen eli yli 50 grammaan päivässä. Planetaarisen ruokavalion ideaa voi silti noudattaa, jos käyttää myös kotimaista luonnonkalaa, jonka hiilijalanjälki on pieni. Maitotuotteita planetaariseen ruokavalioon mahtuu 250 grammaa päivässä, hieman suomalaisia suosituksia vähemmän.

Professori Marjukka Kolehmainen Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä arvioi, että isolle osalle suomalaisista harppaus nykyisestä planetaariseen ruokavalioon olisi liian suuri. –  Tällä hetkellä saamme esimerkiksi proteiinia liikaakin, mutta jos eläinperäisten tuotteiden käyttöä vähennetään näin dramaattisesti, pitää olla tietoa siitä, millä ne voi korvata, ja kuluttajille maistuvia, terveellisiä vaihtoehtoja helposti saatavilla.

Eläinproteiini sisältää kaikkia ihmisen tarvitsemia aminohappoja. Kasviproteiineista jokin niistä yleensä puuttuu, joten ruokavaliossa on tärkeää yhdistellä aminohappokoostumukseltaan erilaisia kasviproteiineja, kuten palkokasveja, täysjyväviljaa ja pähkinöitä tai siemeniä. Planetaariseen ruokavalioon sisältyykin palkokasveja sata grammaa, täysjyväviljaa 232 grammaa ja pähkinöitä 30 grammaa päivässä.

Kiinnostus eläintuotteiden korvaamiseen kasvikunnan vaihtoehdoilla näkyy jo kasviproteiinituotteiden laajassa valikoimassa. – Elintarviketeknologian keinoin kasviproteiinit saadaan käsiteltyä ihmiselimistölle paremmin hyödynnettävään muotoon. Toisaalta kasvipohjaisuus ei takaa terveellisyyttä, vaan tarjolla on myös runsaasti suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sisältäviä valmisteita. Tuotekehityksessä tarvitaan vielä elintarviketeknologien ja ravitsemustieteilijöiden yhteisponnistuksia, toteaa Kolehmainen, joka ratkoo juuri tämän tyyppisiä kysymyksiä professuurissaan.

Kauppojen hyllyiltä löytyvistä tuotteista esimerkiksi Sydänmerkin saaneessa nyhtökaurassa on yhdistetty eri kasviproteiinilähteitä täysipainoisesti. Sydänmerkki takaa, että tuote on laadultaan muutenkin hyvä, esimerkiksi tuotteen suolan määrä on kohtuullinen ja rasvan laatu kunnossa.

Planetaarinen ruokavalio on suunniteltu turvaamaan yli 2-vuotiaiden ravinnonsaanti. – Jos kuitenkin vähentäisimme dramaattisesti eläinperäisten tuotteiden käyttöä ilman, että tarjolla on laadukkaita, kuluttajille hyväksyttäviä kasviperäisiä tuotteita, siihen voi liittyä riskejä erityisesti kasvaville lapsille, raskaana oleville ja ikääntyville. Heille riittävä proteiininsaanti on kriittisen tärkeää, ja sen vuoksi muutos kohti kasviperäisten tuotteiden laajempaa käyttöä tulisi tehdä vähittäin, Kolehmainen sanoo.

– Muillakin riskinä on ruokavalion yksipuolistuminen, ellei sen toteutukseen paneuduta huolellisesti. Huomattavaa on, että jo nykyiset suositukset peräänkuuluttavat eläinperäisten tuotteiden käytön kohtuullistamista, eivätkä niiden mukaiset muutokset aiheuta huolta proteiinien saannin riittävyydessä eri väestöryhmillä. Jos sen sijaan halutaan vielä suurempia muutoksia proteiinien määrään ja laatuun, ne tulee suunnitella huolellisemmin.

Suomalaisessa ScenoProt-hankkeessa tutkimushenkilöt pitivät vaivattomana toteuttaa ruokavaliota, jossa päivän toinen pääateria sisälsi eläin- ja toinen kasviproteiineja. Samalla parani kuidun saanti ja pähkinöitä käyttämällä myös ruokavalion rasvan laatu.

Jo nykyisten ravitsemussuositusten noudattaminen tekisi ruokavaliostamme muutenkin entistä ”planetaarisemman”.  Hyviä valintoja sekä planeetan että terveyden kannalta ovat kuitupitoiset täysjyväviljatuotteet, kasvikset, juurekset ja hedelmät – suomalaisittain soveltaen myös marjat. Viljat ovat merkittävä kasviproteiinin lähde jo nykyisessä ruokavaliossamme. Lisätyn sokerin käyttö on suomalaisilla suosituksen ylärajoilla ja planetaarisessa ruokavaliossa se pitäisi nykyisestä vielä puolittaa – korkeintaan 31 grammaan päivässä. 

Miksi ja miten?

• Nykyiset ruoan tuotanto- ja käyttötavat rasittavat maapallon kantokykyä ja lisäävät sairastavuutta ja kuolemia.
• Planetaarinen ruokavalio on ensimmäinen tiedeperustainen ehdotus globaaliksi ruokajärjestelmäksi, joka turvaisi terveellisen ruoan kaikille eli lähes 10 miljardille ihmiselle vuoteen 2050 mennessä. Sen laatineeseen EAT-Lancet-komissioon kuului 37 eri alojen tutkijaa eri puolilta maailmaa.
• Kestävämpi ruokatuotanto, terveellisempi ruokavalio ja hävikin minimointi
• Kasvikunnan tuotteiden osuus ruokavaliossa globaalisti yli kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna
• Eläinperäisten tuotteiden osuus ruokavaliossa globaalisti alle puoleen nykyisestä
• Mallia on kritisoitu siitä, että köyhimmille väestöille sen mukainen ruokavalio tulisi nykyistä kalliimmaksi. Ympäristövaikutukset eivät myöskään olisi kaikkialla samat, vaan joillakin alueilla esimerkiksi kasvisten viljelyn lisääminen lisäisi myös makean veden kulutusta.

Lue lisää juttuja ekologisen jälleenrakennuksen teemasta