Jos Itä-Suomen yliopiston opiskelijat saisivat päättää oppimisen ja osaamisen arvioinnista, he haluaisivat nykyistä enemmän henkilökohtaista palautetta arvioitavista pääaineensa suorituksista eli esimerkiksi tenteistä tai kirjoitelmista. Pelkkä arvosana ei auta tunnistamaan tietoaukkoja, virheitä tai omia vahvuuksia. Arviointi ilman tarkempaa palautetta ei edistä oppimista, vaikka se on arvioinnin perimmäinen tarkoitus.
Tämä selviää kasvatustieteen professori Päivi Atjosen tuoreesta tutkimuksesta, joka perustuu keväällä 2023 opiskelijoille ja opettajille suunnattuihin kyselyihin Itä-Suomen yliopistossa.
Tavoitteena opiskelijan palauteosaamisen kehittäminen
– Opettajan palaute on opiskelijalle tietysti tärkeä, ja hän on oikeutettu sellaista pyytämään – etenkin jos opiskelija ei tunnista, mitkä tekijät arviointitulokseen ovat johtaneet. Arvioinnin nykytutkimus ei kuitenkaan tue ajatusta siitä, että arvioinnista seuraava palaute olisi ”opettajan lahja opiskelijalle”. Opiskelija jää silloin vain palautteen passiiviseksi vastaanottajaksi, mikä ei kehitä hänen palauteosaamistaan, Atjonen sanoo.
Aineistosta ilmeni, ettei opettajan aika riitä suurissa opiskelijaryhmissä kaikkien yksilölliseen huomioimiseen. Koko opiskelijaryhmälle annettu yhteispalaute voisi kuitenkin olla opettajaa vähemmän työllistävä ja hyödyllinen monelle opiskelijalle.
– Toisaalta opiskelijoilta tuli myös hyvin paljon kiitosta osuvasta ja oppimista kehittäneestä palautteesta. Erilaisia arviointimenetelmiä oli päästy kokeilemaan niin, ettei arvosana jäänyt kiinni yhdestä suorituksesta.
Arviointikriteerit selkeämmiksi kaikille
Kun opiskelija saa mahdollisuuden harjoitella itsearviointia ja tutustua kommentoijana opiskelijakavereidensa tuotoksiin, ymmärrys arvioitavien näyttöjen erilaisesta laadusta ja siihen johtaneista syistä selkenee ja rikastuu.
– Tulosten mukaan näyttää kuitenkin siltä, etteivät opettajat opasta opiskelijoita tarpeeksi arvioinnissa ja palautteen käsittelyssä. Tämä ei ole vain suomalaisten yliopistojen arvioinnin kompastuskivi, vaan samanlaisia tuloksia on saatu kansainvälisissä tutkimuksissa, kertoo Atjonen.
Kyselytulosten mukaan kriteerien laadinnassa ja täsmällisessä käytössä on vielä sekä opiskelijoiden että opettajien mukaan tekemistä.
Arviointi on oppimisen edistymiselle niin tärkeää, että jokaisen opettajan olisi hyvä käyttää aikaa arvioinnista keskusteluun opiskelijoidensa kanssa.
Päivi Atjonen
Professori
Opiskelijoilla erilaisia valmiuksia
Tulosten mukaan monissa pääaineissa ja tiedekunnissa olisi varaa monipuolistaa arviointimenetelmiä. Jos arviointi perustuu toistuvasti tenttiin, opiskelijan osaamisesta saadaan yksipuolinen kuva. Kirjallinen suoritus tiukan aikataulun puitteissa ei myöskään ole tasapuolinen valmiuksiltaan erilaisille opiskelijoille. Atjosen mukaan tenttiminen istuu huonosti työelämän tiedonhankinnan tapoihin ja tarpeisiin.
– Näin arviointitutkijana muistutan, ettei pelkkä tenttien digitalisoiminen riitä asian parantamiseksi, sillä arvioinnin toteava luonne ei muutu siitä miksikään.
Opiskelija pystyy todistamaan osaamisensa Atjosen mukaan myös esimerkiksi suullisena esityksenä, portfoliona tai vaikkapa videolla. Oppimista ja oppimateriaaleja saa silloin työstää eri tavoin ja yltää niin jopa uudenlaiseen oppimiseen.
– Ilman muuta joihinkin opintojakson tavoitteisiin istuu arvioinnin välineenä parhaiten tentti, jolloin pelkästään tenttitehtäviä eteenpäin kehittämällä päästäisiin usein ajattelun kehittämisen kannalta parempiin tuloksiin.
Samanlaisia haasteita kaikkialla
Opiskelijoilla ja opettajilla oli näkemyseroja palautteen lisäksi myös siinä, millaiset menettelyt olisivat oppimisen kannalta hyödyllisiä. Tulos viestii Atjosen mukaan siitä, että opettajien ja opiskelijoiden välistä vuoropuhelua arvioinnista pitäisi lisätä.
– Arviointi on opiskelijoille ja heidän oppimisensa edistymiselle niin tärkeää, että tällaiseen keskusteluun olisi jokaisen opettajan hyvä käyttää aikaa. Opiskelijan palauteosaaminen on kuitenkin yksi geneerisistä työelämävalmiuksista.
Kritiikistä huolimatta Atjonen muistuttaa, että Itä-Suomen yliopistossa on joka tapauksessa päästy hyvään alkuun uudenlaisen arviointikulttuurin jalkauttamisessa, minkä moni opettaja ja opiskelija tunnisti selvästi.
– Vaikka kehitettävääkin onkin, eivät tulokset poikkea merkittävästi akateemista arviointia koskevasta kansainvälisestä tai kotimaisesta tutkimustiedosta. Samoja kysymyksiä mietitään kaikkialla, sillä hyvä arviointi vaatii paljon työtä. Silti ei kannata jättää tarttumatta ilmeisiin muutostarpeisiin.
Tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, joka kerättiin kyselylomakkeilla Itä-Suomen yliopistosta huhti- ja toukokuussa 2023. Vähintään sata opintopistettä suorittaneista suomenkielisistä tutkinto-opiskelijoista tehtiin satunnaisotanta. Kyselyyn vastanneet 772 opiskelijaa edustivat hyvin kaikkia tiedekuntia, ja heillä oli yhteensä 80 eri pääainetta. Opettajakyselyn täytti kaikista tiedekunnista yhteensä 167 opetus- ja arviointityötä tekevää henkilökunnan jäsentä. Kuvaileva tutkimusraportti ”Akateemisen oppimisen ja osaamisen arviointi. Tutkimuspuheenvuoro Itä-Suomen yliopistosta” on luettavissa avoimien aineistojen UEF EREPO -palvelusta: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5025-3
