Opiskelijatarina: Biolääketiede, Elina Tervo

Nimeni on Elina Tervo. Olen 25 -vuotias sittemmin savolaistunut kainuulainen.

Mikä sai sinut hakemaan biolääketieteen opintoihin Itä-Suomen yliopistoon?

Olin jo melko varhaisessa vaiheessa valinnut Kuopion opiskelupaikkakunnaksi. Lukion aikana haaveissa pyöri lääkärin ammatti, mutta huomasin kaipaavani erilaista haastetta. Hain kaksi kertaa tosissani ravitsemustieteelle, sillä ravitsemus ja ruuansulatus on ollut itselleni lähtökohtaisesti aina kiinnostavia aihepiirejä. Keväällä 2017 lisäsin hakuvaihtoehtoihin toiseksi vaihtoehdoksi biolääketieteen. Keskityin kuitenkin pääsääntöisesti lukemaan ravitsemustieteen pääsykokeen paksua pääsykoekirjaa. Luin ja opiskelin tunnollisesti aineenvaihdunnasta pari kuukautta ja muutama viikko ennen pääsykokeita selailin hakukohteitani ja hain niistä lisää tietoa.

Biolääketiede alkoi kuulostaa enemmän ja enemmän minun jutultani. Panostin viimeiset viikot biolääketieteen pääsykokeeseen, sillä koin, että tällä alalla saisin haastaa itseäni ja synnynnäinen uteliaisuuteni pienimpiinkin asioihin saisi itselleen rajattoman leikkikentän. Valintaan vaikutti kovasti se, että oli mahdollista ennakkoon nähdä opintosuunnitelma ja kurssit mitä oli odotettavissa, jos pääsisi sisään. Kurssit kuulostivat mielenkiintoisilta ja haastavilta. 

Mikä on parasta opinnoissasi?

Mielestäni parasta opinnoissani on monipuoliset opetusmenetelmät. Perinteiset luennot tasapainottuvat käytännön laboratorioharjoituksilla ja erilaisilla ryhmätöillä. Jos kuitenkin yksi asia pitää nostaa ylitse muiden, on se kanssaopiskelijat. En ole koskaan tuntenut olevani yksin tai että olisin joutunut itku kurkussa ratkomaan jotain tehtävää tai lukemaan tentteihin. Biolääketieteelle otetaan vuosittain noin 30 - 35 ihmistä sisään, mikä takaa sen, että vuosikurssista muodostuu tiivis, tietoa jakava ja tukeva yhteisö. Ilman toisia biomedisiinareita en olisi tällä hetkellä tässä, maisterivaiheen alussa.  

Miten päädyit valitsemaan sivuaineesi?

Ajauduin valitsemaani sivuaineeseen ystävieni opastamana. Läheisimmät ystäväni olivat kiinnostuneet markkinoinnista ja johtamisesta ja minäkin halusin kokeilla opintoja. Jo ensimmäiset kurssit vetäisivät minut mukaan ja nyt koen, että olen aidosti kiinnostunut kauppatieteiden kursseilla, jotka tasapainottavat faktapohjaista lääketieteellistä opiskelua. Kauppatieteiden ”pöhinä” on avannut myös monenlaisia ikkunoita katsoa omaa alaa mahdollisuutena yrittäjyyteen sekä antanut eväitä tarkastella biolääketieteellistä yritysmaailmaa monitasoisesti. 

Tähtihetkesi opintojen aikana?

Koen aina todella suurta iloa onnistuessa seminaareissa. Pitkät vaikean aiheen esitykset ja niihin valmistumiset eivät ole minulle aivan itsestäänselvyys. Kun saa kiitosta esityksen jälkeen, se onnistumisen tunne on jotain sellaista, mistä riittää energiaa seuraaviinkin päiviin ja jaksaa taas pakertaa intensiivisillä kursseilla.

Miten olet kotiutunut Kuopioon?

Kuopio on ollut minulle aina se ”iso” kaupunki. Pienessä kylässä Sotkamossa Kainuussa asuneena, shoppailemaan lähdettiin aina Kuopioon. En kuitenkaan ollut tutustunut kaupunkiin Puijon tornia, Matkusta tai Kuopion toria enempää, vaan suurin osa kaupungista oli minulle mysteeri.

Muutin kaupunkiin pari viikkoa ennen opintojen alkua ja tutustuin loppukesän Kuopioon ilolla. Ison kaupungin energia tuntui ihanalta ja syksyn hiipiessä pidemmälle minua ilahdutti erityisesti kirkkaan keltaiset lehmukset keskustan alueella. Kotiutumista edistivät tiivis opiskelijayhteisö ja ainejärjestön tarjoamat erilaiset tapahtumat. Muistan edelleen, kuinka kävimme silloisessa Muumipannarikahvilassa kahden tuutoriryhmän kanssa!

Kuopio suattaapi olla tai ei suata olla mualiman napa, mutta minulle se ainakin on todella rakas kotikaupunki. Löydät läheltäsi varmasti monipuolisia liikuntamahdollisuuksia asutpa sitten keskustan, Niiralan tai Nepalin (Mitä, mitä, sijaitseeko Mount Everest Savon maalla? Mualiman napa, enkös minä sanonut) alueella. 

Parasta tässä pienessä luonnonläheisessä kaupungissa mielestäni on lyhyet välimatkat. Opiskelijana pystyt helposti taittamaan monet matkat kävellen tai pyöräillen. Kesäkaudella Kuopion kaupunkipyörät ovat edullisin tapa liikkua paikasta toiseen, jos ei ole omaa pyörää!

Saatat myös yllättyä kerrostalosi naapurin mummosta, joka alkaa vääntämään sinulle Savoksi elämän tarinaansa juuri silloin, kun sinun pitäisi ehtiä tärkeälle luennolle. 

Mikä on parasta kampuksella?

Kuopion kampuksella parasta mielestäni on rento ilmapiiri ja mahdolliset paikat opiskella. Snellmanian vastaremontoitu uusi kirjasto tarjoaa monenlaisia paikkoja ja tapoja opiskella. Lääketieteen, hammaslääketieteen ja biolääketieteen opiskelijoille suunnattu Meditori tarjoaa näiden kolmen alan opiskelijoille monipuolisen, modernin oppimisympäristön, missä ainakin itse olen nauttinut ryhmätöiden teosta ja luennoista. Enkä voi jättää laskusta meidän tukevaa yksikköä. Jos olen törmännyt ongelmaan raporttia kirjoittaessa tai opintoja suunnitellessa, on yksikkömme henkilökunnasta löytynyt aina auttava ja ohjaava käsi. 

Mikä on unelmatyösi, mitä odotat tulevaisuudelta?

Unelmatyöni, hmm… En ole osannut vielä hahmottaa unelmatyötäni. Tahdon työskennellä yritysmaailmassa ja hyödyntää poikkitieteellisesti sekä biolääketieteellistä osaamistani sekä kauppatieteen sivuaineen opettamia taitoja. Tahtoisin tehdä töitä jonkinlaisessa projektiluontoisessa työssä ehkäpä markkinoinnin tai tuotekehityksen parissa. 

Vinkkisi biolääketieteen alalle tähtääville?

Lue myös ekologian bilsan kirjat! Myös galvaaninen kenno vs. elektrolyysi ei käynyt itsellä mielessä valmistautuessa pääsykokeisiin: Eihän niillä ole mitään tekemistä solubiologian tai biolääketieteen kanssa! Valmistaudu myös siihen, että sisään päästyäsi et ensimmäisillä luennoilla ymmärrä kuin 20 % sanoista. Sinulle tulee pian tutuksi erilaiset lääketieteelliset termit, ei hätää! 

Biolääketieteen opiskelussa tarvitaan pitkää pinnaa, mutta se on aina niin palkitsevaa puuhaa. En voi kieltää, ettenkö olisi joskus vaikean datankäsittely-kurssin jälkeen uhannut muuttaa Kilpisjärvelle ja perustaa sinne kukkakaupan, mutta onnistumisen tunteet ovat saaneet minut rakastumaan tähän aina uusia haasteita tarjoavaan alaan.

Labrat, missä muun muassa omasta verestä selvitetään kortisoli, A-vitamiini tai ferritiini -tasoja ovat palkinneet ahkeran pänttäämisen jälkeen. Olla nyt osa näin uskomatonta porukkaa ja luoda itselleen sellaista uraa, mitä itse haluaa. Tämä on mielestäni äärimmäinen etuoikeus, jota vaalin myös niinä aamuina, kun en jaksaisi nousta sängystä luennolle. Onneksi juuri nyt sen 2,5 km sijaan luennolle on nyt vain 5 metriä etäopiskeluiden vuoksi.