Työllisyydenhoidossa eletään murrosaikaa, kun TE-palvelujen uudistuksen myötä työllisyydenhoidon järjestämisvastuu siirtyy kunnille ja työllisyysalueille. UEFin opinto- ja uraohjauksen hanke on ollut mukana kehittämässä ohjausosaamista Pohjois-Karjalan alueella työllisyystoimijoille.
– Aluksi olin vähän epäilevä, että miten nämä seminaarit oikein liittyvät minun työhöni. Lisäksi selkeän kuvan saaminen ohjaustyöstä tuntui aluksi hankalalta. Mutta pikkuhiljaa palaset loksahtelivat paikoilleen ja nyt ymmärrän, miten tärkeä tämä koulutus oli ammatilliselle kasvulleni, kertoo projektityöntekijä Kaisa Halonen Tohmajärven kunnan ja Kiteen kaupungin yhteisestä työllisyyshankkeesta.
Halonen on yksi niistä pohjoiskarjalaisista työllisyyspalveluissa työskentelevistä ammattilaisista, jotka osallistuivat Itä-Suomen yliopiston järjestämään Ohjausosaamista yhteistyössä -hankkeen koulutuksiin viime talven ja kevään aikana. Hankkeen taustalla on palvelurakenteen uudistus, jonka seurauksena työllistämiseen liittyvät palvelut siirtyvät TE-toimistoilta kunnille.
– Siirto tapahtuu vuoden 2025 alussa, joten uudenlaista ohjausosaamista tarvitaan kunnissa tällä hetkellä kipeästi. Hankkeemme onkin tarjonnut erilaisia seminaareja ja työpajoja, joiden tavoitteena on ollut vahvistaa Pohjois-Karjalan ohjausosaamista sekä työllisyyspalveluiden yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista kunnissa, kuvailee opinto- ja uraohjauksen koulutuksen professori Sanna Vehviläinen juuri päättynyttä hanketta.
Tässä ollaan koulutukseen osallistujien mukaan onnistuttukin erittäin hyvin.
– Mielestäni saamamme koulutuskokonaisuus oli rakenteeltaan todella hyvä. Käytännölliset työpajat yhdistettiin siinä saumattomasti tutkimustietoon, Halonen kertaa kokemustaan.
Kaisa Halonen kiittelee tarpeeseen tullutta ohjauksen koulutusta, joka on esimerkiksi tehnyt omaa ohjaustyötä näkyvämmäksi.
Asiantuntemusta monelta eri alueelta
Työllisyyspalvelujen siirto asettaa kunnille monia vaatimuksia. Nyt siirtymävaiheessa on kartoitettu, millaista osaamista kuntiin tarvitaan, jotta palvelut toimisivat saumattomasti siirtymävaiheen jälkeenkin.
– Taustatyön perusteella on tunnistettu monenlaisen osaamisen tarve. Työllisyyspalveluiden asiakkaaksi tullaan moninaisilla taustoilla, ja asiakkailla on usein haasteita esimerkiksi sosiaali- ja terveyspuolella. Se vaatii työllisyystoimijoilta tietämystä ja asiantuntemusta usealta eri alueelta, kertoo projektitutkija Hanna Nuutinen.
Hanketta lähdettiin suunnittelemaan näiden tietojen varassa.
– Hyvin nopeasti oli selvää, että koulutuksessa haluttiin tarjota sekä suurempia kokonaisuuksia käsitteleviä tapahtumia laajalle kohderyhmälle että kasvokkain tapahtuvia työpajoja pienemmille ryhmille. Tarkoituksena oli antaa ohjauksellisia välineitä yksilö- ja pienryhmäohjausta varten sekä tiivistää alueiden moniammatillista yhteistyötä, Nuutinen taustoittaa.
Hankkeessa järjestettiin viisi maakuntiin jalkautunutta, suljettua työpajaprosessia. Yksi työpajaprosessi kesti puoli vuotta, sillä ohjausosaamisen kasvulle haluttiin antaa aikaa.
Hanna Nuutinen (vas.), Heli Pesonen ja Sanna Vehviläinen iloitsevat siitä, että järjestetyissä työpajoissa on voitu huomioida osallistujien yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tarpeita ja päästy keskustelemaan työnohjauksellisistakin teemoista.
Käytännönläheistä ja tutkimusperustaista työskentelyä
Hankkeen aikana tavoitettiin lopulta satoja ihmisiä. Pelkästään työpajaprosesseihin osallistui 70 työllisyystoimijaa.
– Me kouluttajat jalkauduimme maakuntiin, sillä halusimme rakentaa työpajoista turvallisia tiloja, joissa kohtaamme toisemme aidosti kasvokkain. Niin synnytetään myös tila luottamuksellisille keskusteluille. Työllisyystoimijat työskentelevät usein yksin, joten tällaiset kollegiaaliset kohtaamiset ovat heille arvokkaita, kuvailee projektitutkija Heli Pesonen.
Samaa mieltä on projektiasiantuntija Katja Näätänen. Hän osallistui koulutukseen alun pitäen työllisyystoimijan roolissa, mutta vaihtoi työpaikkaa kesken koulutuksen.
– Elin siis koulutuksen aikana ammatillista muutosvaihetta ja mietin, mikä oma paikkani työelämässä oikein on. Tämä koulutus tuli siinäkin mielessä sopivaan kohtaan, että ymmärsin sen johdosta ammatillisten vahvuuksieni löytyvän ohjauksen alalta.
Näätänen jatkaa siis ohjaustyötä myös uudessa työpaikassaan Toimiva ry:ssä. Siellä annetaan ja haetaan erilaisia keinoja ja menetelmiä erilaisista riippuvuuksista kärsivien auttamiseksi. Ohjaustyö tapahtuu ryhmämuotoisena verkossa.
– Etenkin kasvokkain pidetyt työpajat vahvistivat omaa osaamistani. Toiminta oli siellä kovin käytännönläheistä, mutta kaikki tekeminen perustui tutkittuun tietoon ja teoriaan. Olen usein näin jälkikäteenkin palannut työpajojen teemoihin, sillä niissä tiivistyi usein kaikki oleellinen aiheesta, Näätänen suitsuttaa.
Koulutuksen aikana varmistui, että Katja Näätäsen ammatilliset vahvuudet ovat juuri ohjauksen liittyvissä työtehtävissä.
Pitkät positiiviset vaikutukset
Ohjauksen kouluttajat kuuntelevat palautteita tyytyväisinä.
– On hienoa, että olemme selvästi tavoittaneet niitä asioita, joita lähdimme hankkeessa hakemaankin. Työpajoissa olemme voineet huomioida osallistujien yksilöllisiä ja yhteisöllisiä tarpeita ja päässeet keskustelemaan työnohjauksellisistakin teemoista, Pesonen tiivistää.
Koulutusten arvo näkyy hyvin todennäköisesti myös vielä pitkän ajan jälkeenkin, sillä niiden avulla saadaan varmistettua laadukas ohjaustyö tasa-arvoisesti koko maakuntaan. Ja laadukkaalla ohjaustyöllä taas voidaan välillisesti ehkäistä myös syrjäytymistä.
Koulutukseen osallistujille mielekästä oli myös saada aiemmin tehty ohjaustyö keskustelujen ansiosta näkyväksi.
– Olen tiedostamattani tehnyt ohjausta jo vuosien ajan työssäni, mutta aiemmin en ollut osannut sanoittaa sitä. Nyt voin ylpeänä kertoa, että minulla tosiaan on jo vuosien kokemus ohjaustyöstä sen eri muodoissa, Halonen kertoo.
Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen ansiosta voimme kehittää edelleen aikuisten uraohjausosaamista sekä tuottaa tietoa työllisyyspalveluiden ohjauskäytänteistä ja uraohjausprosesseista.
Sanna Vehviläinen
Professori
Jatkoa luvassa
Hankkeessa annettu koulutus on siis perustunut tutkimukseen, mutta nyt myös itse hankkeesta on päästy aloittamaan uutta tutkimusta. Vehviläisen mukaan koulutuksen tuloksellisuutta ja ohjausosaamisen muutosta on dokumentoitu pitkin matkaa, ja sitä on päästy myös kehittämään arvioinnin avulla.
– Hankkeeseen liittyvän tutkimuksen ansiosta voimme kehittää edelleen aikuisten uraohjausosaamista sekä tuottaa tietoa työllisyyspalveluiden toimintatavoista, ohjauskäytänteistä ja uraohjausprosesseista. Hankkeessa kerätyn tutkimustiedon avulla on tuotettu myös ohjausosaamisen kasvuun liittyvä työkalu.
Vehviläisen mukaan hankkeesta saadun erittäin positiivisen palautteen perusteella ohjauksen kouluttajilla on vahva halu jatkaa prosessia ja koulutuksia maakunnassa tulevaisuudessakin.
– Toivomme, että koulutusten ja tutkimustemme pohjalta saadaan myös luotua pysyvämpi koulutuspolkumalli työllisyyspalvelujen uudelleen organisoitumista varten.
Lisätietoja hankkeesta ja hankkeen materiaaleista Ohjausosaamista yhteistyössä -hankkeen verkkosivuilta
