Aleksitymia tarkoittaa tunnekokemusten sanoittamisen vaikeutta. Tuoreen tutkimuksen mukaan nuoruusiän aleksityymiset piirteet ovat yhteydessä lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön. Erityisesti toiminnallisuuteen suuntautuvalla ajattelutavalla on siihen suora yhteys, kun taas tunteiden tunnistamisen vaikeudet ja tunteiden kuvailemisen vaikeudet lisäävät terveyspalvelukäyntejä masennusoireiden kautta. Viisivuotisen seurantatutkimuksen tulokset julkaistiin European Journal of Public Health -lehdessä.
Aleksityymiset piirteet jaetaan useimmiten kolmeen osa-alueeseen: tunteiden tunnistamisen vaikeuteen, tunteiden kuvailemisen vaikeuteen sekä toiminnallisuuteen suuntautuvaan ajattelutapaan. Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa aleksityymisten piirteiden vaikutusta nuorten terveyspalvelukäyntien määrään. Lisäksi tutkittiin aleksityymisten piirteiden, masennusoireiden sekä terveyspalvelukäyntien määrän keskinäisiä yhteyksiä.
Seurantatutkimukseen osallistui 751 kuopiolaista 13–18-vuotiasta yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa, jotka vastasivat aleksityymisiä piirteitä ja masennuksen oireita mittaaviin itsearviointilomakkeisiin. Seurannan päättyessä he olivat 18–25-vuotiaita. Tiedot terveyspalvelukäynneistä poimittiin perusterveydenhuollon rekisteristä vuosilta 2005–2010.
Naisilla toiminallisuuteen suuntautuvan ajattelutavan pysyvyys alkuvaiheesta seurantaan oli yhteydessä lisääntyneeseen terveyspalvelukäyntien määrään. Nuorten tunteiden tunnistamisen ja tunteiden kuvailemisen vaikeudet lisäsivät terveyspalvelukäyntien määrää masennusoireiden välityksellä. Toisin sanoen niillä, joilla oli vaikeuksia kuvata tunteitaan oli myös masennusoireita, jotka puolestaan olivat yhteydessä lisääntyneeseen terveyspalveluiden käyttöön.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat, että nuoruusiän toiminnallisuuteen suuntautuva ajattelutapa lisää terveyspalveluiden käyttöä ja että nuoruusiän tunteiden tunnistamisen ja tunteiden kuvailemisen vaikeudet lisäävät terveyspalveluiden käyttöä masennusoireiden välityksellä.
Lisätietoja:
LT, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Virve Kekkonen, Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala, nuorisopsykiatria, virve.kekkonen@pshyvinvointialue.fi, p. 044 717 9335, https://uefconnect.uef.fi/henkilo/virve.kekkonen/
Alkuperäinen julkaisu:
Virve Kekkonen, Siiri-Liisi Kraav, Jukka Hintikka, Petri Kivimäki, Outi Kaarre, Tommi Tolmunen, Externally oriented thinking style increases primary health care use in adolescence, European Journal of Public Health, 2023; ckad041, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckad041
