Nuoruusiän kaverisuhteet heijastuvat elämäntyytyväisyyteen vielä vuosien päästä, osoitti Kuopiossa tehty tutkimus.
Seurantatutkimuksessa havaittiin, että teini-iässä koettu yksinäisyys oli yhteydessä heikompaan elämäntyytyväisyyteen nuorella aikuisiällä. – Tulokset osoittavat, miten suuri merkitys nuoruusiän kaverisuhteilla voi olla myös myöhemmälle hyvinvoinnille, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LT Virve Kekkonen toteaa.
Elämäntyytyväisyyden tiedetään olevan yhteydessä psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Etenkin mielenterveysongelmien on aiemmissa tutkimuksissa havaittu nakertavan nuorten aikuisten elämäntyytyväisyyttä. – Omassa tutkimuksessamme kuitenkin korostui ehkä yllättävänkin paljon aiempi kaverikontaktien puute ja yksinäisyyden kokemus.
Tutkimuksessa 13–18-vuotiailta kerättiin sosiaaliseen aktiivisuuteen, ihmissuhteisiin, hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyviä tietoja itsearviointilomakkeiden avulla. Seurannassa viisi vuotta myöhemmin kartoitettiin elämäntyytyväisyyttä. Osallistujia oli 787.
Kavereihin peilataan omaa identiteettiä, ajatuksia ja kehollisia muutoksia.
VIrve Kekkonen
Nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, LT
Yksinäisyyttä ei voi päätellä kaverikontaktien määrästä
Nuoret, jotka tapasivat kavereita usein, olivat todennäköisemmin tyytyväisiä elämäänsä nuorina aikuisina. Varsinkin pojilla vähäiset tapaamiset kavereiden kanssa ja tytöillä huonoiksi koetut välit ikätovereihin sekä liikuntaharrastusten vähäinen määrä olivat yhteydessä heikompaan elämäntyytyväisyyteen seurannassa. Yhteys välittyi yksinäisyyden kokemisen ja osin myös masennusoireiden kautta.
Kekkonen tähdentää, ettei yksinäisyyttä voi päätellä pelkästä kaverikontaktien määrästä tai määritellä, paljonko on tarpeeksi sosiaalista elämää. – Nuori voi kokea riittäväksi, kun tapaa kavereita koulussa ja pitää yhteyttä somessa, kun taas joku toinen haluaa viettää kaverien kanssa aikaa monta kertaa viikossa harrastusten parissa.
– Yksinäisyys on oma kokemus siitä, että kaipaisi sosiaalisia kontakteja, mutta on jäänyt niistä paitsi.
Kekkosen mukaan kuka tahansa voi joskus jäädä yksin. Sosiaalinen hiljaiselo ei välttämättä uhkaa hyvinvointia, jos nuori kokee itsensä kuitenkin hyväksytyksi ja luottaa mahdollisuuksiinsa saada kavereita. – Hankalampaa on, jos esimerkiksi koulukiusaamisen takia tuntee olevansa jotenkin riittämätön ja vääränlainen, mikä vielä nostaa kynnystä hakeutua toisten seuraan.
Sosiaalinen pakkoeristäytyminen ja erossaolo kavereista on nuorille erityisen rankkaa.
Kaverisuhteet ovat tärkeitä nuoren kehitykselle
Yksinäisyys voi masentaa nuorta ja toisaalta vetäytyminen toisten seurasta voi kertoa masennuksesta. Kekkonen toteaa, etteivät ongelmat aina näy päällepäin, joten kotona on tärkeää pitää yllä keskusteluyhteyttä. – Kyllä nuori osaa kysyttäessä kertoa kipeistäkin asioista, kuten yksinäisyydestä, kiusaamisesta ja kaverisuhteiden ongelmista.
Hyvät suhteet vanhempiin ja sisaruksiin turvaavat osaltaan nuoren hyvinvointia, vaikka eivät voikaan täysin korvata kehitykselle tärkeitä kaverisuhteita.
– Kavereihin peilataan omaa identiteettiä, ajatuksia ja kehollisia muutoksia. Heidän seurassaan harjoitellaan itsenäistymistä vanhemmista ja niitä psykososiaalisia taitoja, joita myöhemmin elämässä tarvitaan. On iso huolenaihe, jos nuori jää tästä paitsi.
Yhtenä tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että yksinäisyyttä kokevaa nuorta tulisi kannustaa toisten pariin esimerkiksi liikuntaharrastuksen kautta, ja Kekkosen mukaan monet vanhemmat mahdollisuuksien mukaan näin tekevätkin. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa panostaminen nuorten yksinäisyyden ehkäisyyn voisi edistää hyvinvointia pitkälle aikuisuuteen.
Kekkosen mukaan tutkimustulokset voivat auttaa ymmärtämään myös koronapandemian mahdollisia vaikutuksia nuorten hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa. – Sosiaalinen pakkoeristäytyminen ja erossaolo kavereista on nuorille erityisen rankkaa, ja pandemiaan liittyvä huoli lisää kuormitusta. Monilla mielenterveysongelmiin jo ennestään hoitoa saaneilla nuorilla oireet ovatkin korona-aikana pahentuneet ja aiemmin terveetkin nuoret voivat reagoida tilanteeseen oireilemalla.
