Nuorten aikuisten toiveiden mukaisessa kirkossa katto on korkealla ja seinät leveällä. Nuorille on tärkeää etsiä ja toteuttaa omanlaista uskoa, mikä tarkoittaa paljon muuta kuin vakiintuneiden oppilauseiden toistamista.
– Nuorten aikuisten näkökulmasta uskonnollisten instituutioiden, kuten Suomen evankelis-luterilaisen kirkon, uskottavuus ja merkitys, muodostuvat paljolti suhteessa siihen, miten kirkon virallisessa teologiassa, sen ilmapiirissä ja toiminnassa otetaan huomioon esimerkiksi sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuus sekä ympäristöasiat, kuvailee projektitutkija Marjukka Laiho.
Hän selvitti juuri ilmestyneessä tutkimusartikkelissaan suomalaisten kirkolliseen kehitysyhteistyöhön osallistuvien tai kirkon kehitysyhteistyöjärjestöissä mukana olevien nuorten aikuisten kosmopoliittista ja kokemukseen perustuvaa teologiaa. Tuloksissa selvisi, että nuorten uskoa leimaa vahva yksilöllisyys ja analyyttisyys, mutta toisaalta nuoret aikuiset sitoutuvat yhä vahvasti kristinuskon ylisukupolviseen perinteeseen, kuten oikeudenmukaisuuteen ja lähimmäisenrakkauteen.
– Nämä ovat niitä arvoja, joita nuoret haluavat elää todeksi. Ne toimivat myös peileinä, joiden kautta nuoret aikuiset pohtivat, onko kirkko linjassa heidän oman uskonsa kanssa.
Laihon mukaan nuorten aikuisten eletty teologia on kokonaisvaltaista, mikä tarkoittaa sen olevan muutakin kuin sanoitettua uskon sisältöä. Se on myös tunnetta ja toimintaa.
– Uskonnolliset instituutiot eivät ole nuorille aikuisille merkityksettömiä. Instituutioita kohtaan ollaan kuitenkin kriittisiä, ja nuorten aikuisten suhde institutionaaliseen uskonnollisuuteen on vähintään dialoginen: he käyvät jatkuvaa neuvottelua uskonnollisen perinteen ja oman kokemuksensa välillä.
Nuoret aikuiset käyvät jatkuvaa neuvottelua uskonnollisen perinteen ja oman kokemuksensa välillä.
Marjukka Laiho
Projektitutkija
Kuunnellaanko kirkossa nuoria?
Laihon mukaan saadut tutkimustulokset antavat Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle ja muille uskonnollisille yhteisöille syvempää ymmärrystä nuorten aikuisten uskomisen tavoista ja sisällöistä.
– Kirkon vallanpitäjien olisi hyvä nyt pohtia, miten he kuulevat ja kuuntelevat nuoria – onko nuorten uskon tavoille ja sisällöille kirkossa tilaa? Kenen maailman- ja ajankuvaa uskonnolliset instituutiot tällä hetkellä heijastavat ja vastaavatko ne tämän ajan nuorille merkityksellisiin kysymyksiin?
Osa nuorten toiveista on hyvin käytännönläheisiä, kuten sitoutuminen kasvisruuan tarjoamiseen. Laiho toivoo, ettei kirkko jätä nuoria yksin hoitamaan ja huolehtimaan tulevaisuudesta, vaan nuorten huoli esimerkiksi ilmastosta kuullaan kirkoissakin.
Ja vaikka nuorten sukupolvi muovaa uskonnollisia perinteitä omien arvojensa ja kokemustensa pohjalta, on muistettava, että nuoret näkevät uskonnollisen ja kulttuurisen moninaisuuden aiempia sukupolvia huomattavasti myönteisemmin.
– Nuorten mielestä usko Jumalaan voi parhaimmillaan rakentaa yhdenvertaista ja oikeudenmukaista maailmaa. Toivon mukaan kirkotkin haluavat olla eturintamassa rakentamassa nuorten toivomaa, moninaisempaa maailmaa nuorten kanssa.
Artikkelin tiedot:
Ja suurin niistä on toivo: nuorten aikuisten kosmopoliittinen eletty teologia -artikkeli on osa Millenniaalien kirkko -artikkelikokoelmaa. Artikkeli löytyy sivulta 314.
