Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Nainen ja mies

Naisen lisääntymiselimistö suosii geneettisesti yhteensopivimpien miesten siittiöitä

Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmä on julkaissut kaksi uutta tutkimustulosta, jotka osoittavat, että lisääntymiskumppaneiden välillä voi olla geneettisiä yhteensopivuuseroja. Molemmat julkaistut tulokset pohjautuvat ajatukseen siitä, että siittiöt kohtaavat evolutiivisen valintapaineen naisen lisääntymiselimistössä. Tämä haastaa aikaisemmat käsitykset, että olisi täysin sattumanvaraista, mikä siittiö lopulta pääsee hedelmöittämään munasolun.

- Tutkimuksemme tulokset viittaavat siihen, että miehen ja naisen HLA-geenien (human leucocyte antigen) erilaisuus vaikuttaa siittiöiden hedelmöittämiskykyyn. Aikaisemmin on osoitettu, että naiset mahdollisesti suosivat lisääntymiskumppanin valinnassa HLA-geeneiltään erilaisten miesten kehon hajua, mutta tutkimusten tulokset ovat varsin ristiriitaisia. Ei myöskään tiedetä, onko HLA-geeneiltään erilaisilla miehillä parempi todennäköisyys hedelmöittää munasolut, sanoo tutkimusryhmän johtaja, apulaisprofessori Jukka Kekäläinen.

Tutkimusten tavoitteena oli simuloida olosuhteita naisen lisääntymiselimistössä käyttämällä siellä luontaisesti esiintyviä nesteitä siittiöiden aktivoimisessa. Koeasetelma molempien tutkimusten taustalla oli sama: jokaisen miehen siittiöt yhdistettiin jokaisen naisen lisääntymiselimistön nesteiden (munarakkulaneste tai kohdunkaulan lima) kanssa. Näin saatiin testattua suuri määrä erilaisia mies-nais-kombinaatioita kontrolloiduissa laboratorio-olosuhteissa.

- Genotyypitimme myös kaikki osallistujat heidän HLA-luokan 1 ja 2 -alleeliensa suhteen, toteaa nuorempi tutkija Annalaura Jokiniemi.

Kiinnostavaa on se, että miehen ja naisen vuorovaikutus kaikkiin tutkittuihin siittiöiden hedelmöityskykyä ilmentäviin muuttujiin oli tilastollisesti erittäin merkitsevä. Tutkimuksissa myös havaittiin, että mies-nais-kombinaatioiden HLA-geenien erilaisuus oli yhteydessä siittiöiden parempaan liikkuvuuteen ja elinkykyyn.

Molempien tutkimuksien tulokset viittaavatkin siihen, että siittiön hedelmöittämiskyky on voimakkaasti riippuvainen lisääntymiskumppanien välisestä geneettisestä yhteensopivuudesta. Sukusolujen kohtaaminen näyttääkin olevat erittäin selektiivinen tapahtuma, johon vaikuttavat immuunipuolustuksen geenit.

- Nämä tulokset tukevat sitä, että yhteensopivuuserojen huomioimisella voi olla merkittäviä seurauksia hedelmöittymisen ja hedelmättömyyden kokonaisvaltaisempaan ymmärtämiseen, Kekäläinen toteaa.

Tutkimuksen yhteistyökumppaneina ovat Pohjois-Karjalan keskussairaalan lapsettomuuspoliklinikka sekä Suomen punaisen ristin Veripalvelu, ja tutkimusta rahoittaa Suomen Akatemia.

Lisätietoja:

Apulaisprofessori Jukka Kekäläinen, p. 050 467 4487, jukka.s.kekalainen (a) uef.fi

Nuorempi tutkija Annalaura Jokiniemi, p. 050 308 6929, annalaura.jokiniemi (a) uef.fi

Tutkimusartikkelien tiedot:

Jokiniemi, A., Magris, M., Ritari, J., Kuusipalo, L., Lundgren, T., Partanen, J., Kekäläinen, J. Post-copulatory genetic matchmaking: HLA-dependent effects of cervical mucus on human sperm function. Proceedings of the Royal Society B (2020). http://dx.doi.org/10.1098/rspb.2020.1682

Jokiniemi, A., Kuusipalo, L., Ritari, J., Koskela, S., Partanen, J., Kekäläinen, J. Gamete-level immunogenetic incompatibility in humans – towards deeper understanding of fertilization and infertility? Heredity (2020). https://doi.org/10.1038/s41437-020-0350-8