Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Lastenvaunut

Yli puolelle lapsi kahden vuoden kuluessa lapsettomuushoidon ensikäynnistä

  • Terveys ja hyvinvointi

Useampi kuin joka toinen lapsettomuusselvityksiin tulleista pareista sai lapsen kahden vuoden kuluessa ensikäynnistä, havaittiin tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.

Joka kuudes hedelmällisessä iässä oleva pari on tahattomasti lapseton. Jokaisen lapsettomuusselvityksiin hakeutuvan parin hoitopolku on yksilöllinen, sillä lapsettomuuteen ei ole kansallista hoitosuositusta. Lääketieteen syventävien opintojen opinnäytetyössä tarkasteltiin suomalaisessa aineistossa ensimmäistä kertaa lapsettomuuden vuoksi ensikäynnille tulleiden parien etenemistä lapsettomuushoidoissa ja syitä hoidoista pidättymiselle.

Tutkimuksessa seurattiin Kuopion yliopistollisen sairaalan lapsettomuuspoliklinikalle ensikäynnille 1.8.2015-31.8.2016 välisenä aikana tullutta 171 paria kahden vuoden ajan. Aineisto jaettiin ryhmiin sen mukaan, aloitettiinko parille hedelmöityshoitoja. Lisäksi tuloksia eriteltiin kahteen ikäryhmään.

Kahden vuoden seuranta-aikana joka toinen lapsettomuuden vuoksi selvittelyihin tulleista ja 56 prosenttia hoitoihin osallistuneista sai lapsen. Raskauden alkamiseen kului keskimäärin 9 kuukautta ensikäynnistä hoitomuodosta riippuen. Tämä on varsin positiivinen viesti selvittelyihin hakeutuville pareille. Tutkimuksessa havaittiin, että suoraan tehokkaimpaan hoitoon siirtyminen ei aina takaa tehokkainta tulosta; osa pareista hyötyi kevyemmistä hoidoista ja jopa hoidoista pidättäytymisestä.

Syyt parien poisjääntiin lapsettomuusselvityksissä vaihtelivat; osa ei täyttänyt julkisen puolen hoitokriteereitä, osa jäi seurantalinjalle tai ei halunnut hoitoja ja osa ei ottanut enää yhteyttä ensikäynnin jälkeen. Tutkimuksessa havaittiin, että alle 30-vuotiaat naiset puolisoineen jättivät lapsettomuusselvitykset kesken useammin kuin muut. Kaikkiaan kolmasosalle ei aloitettu hedelmöityshoitoja seuranta-aikana. Lisäksi hoidot keskeytti 18 prosenttia hoitoihin osallistuneista.

Merkittävä osa lapsettomuutta kokeneista jää hoidon ulkopuolelle. On muistettava, etteivät lapsettomuusselvittelyt ja hoitoihin osallistuminen estä spontaanin raskauden alkua. Lapsettomuusstressiä voi usein vähentää jo tieto, ettei mitään poikkeavaa löydy.

Lapsettomuuden värittämä elämänvaihe venyy useiden vuosien mittaiseksi, kun huomioidaan myös hoitoon hakeutumista edeltävä, mahdollisesti useita vuosia kestänyt lapsettomuus. Tutkimus osoitti myös kehittämisen tarpeen hoitopolussa: vain 5 prosenttia ensikäynnille tulleista ehti käydä julkisen puolen tarjoaman koko hoitopolun läpi kahden vuoden aikana tuloksettomana.

Lääketieteen opiskelija Salla Kerttula toteutti opinnäytetyön erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirisen ja professori Leea Keski-Nisulan ohjauksessa. Tulokset julkaistiin äskettäin Lääkärilehdessä.

Lisätietoja:

Paula Kuivasaari-Pirinen, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, 044 7172349, paula.kuivasaari-pirinen(a)kuh.fi

Leea Keski-Nisula, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, 044 717 5509, leea.keski-nisula(a)kuh.fi

Salla Kerttula, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, sallaker(a)uef.fi

Alkuperäistutkimus:

Salla Kerttula, Leea Keski-Nisula ja Paula Kuivasaari-Pirinen. Lapsettomuushoidon ensikäynnistä kaksi vuotta – Yli puolelle hoidetuista lapsi. Lääkärilehti 23/2020 vsk 75 s. 1441 – 1446. Julkaistu 5.6.2020.