Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Metso.

MMM Piia Ikosen väitös 14.4.2023: Metsänomistajat ovat valmiita tekemään harkiten yhteistyötä metson elinympäristöjen hoidossa

Metsien terveyden ja monimuotoisuuden hoidon ja hallinnan alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnassa Joensuun kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tutkimukseni aihe liittyy talousmetsien luonnonhoidon ja siihen liittyvän metsänomistajien päätöksenteon tutkimukseen. Tutkin erityisesti edellytyksiä hoitaa metson ja muun riistan elinympäristöjä talousmetsissä metsänhoitoyhteistyön keinoin. Talousmetsien luonnonhoitoa ja sen tutkimusta tarvitaan, jotta voidaan parantaa ja edistää puunkorjuun kestävyyttä, ja näin turvata metsätalouden ja -teollisuuden toimintaedellytykset, sekä hyväksyttävyys. Talousmetsien luonnonhoitoon liittyen tarvitaan lisää tietoa ja ymmärrystä erityisesti metsänomistajien päätöksentekoon liittyvistä tekijöistä, tavoitteista, arvoista ja ilmiöistä, jotta voidaan arvioida talousmetsien luonnonhoitokeinojen ja metsänhoidon menetelmien edistämisen keinoja ja mahdollisuuksia.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot? 

Tutkimus osoitti, että metsänomistajat arvostavat omaa metsätalouden päätöksenteko-oikeuttaan ja itsenäisyyttään, mutta ovat valmiita tekemään yhteistyötä metson elinympäristöjen hoidossa. Metso osoittautui tunnetuksi ja erittäin arvostetuksi lajiksi, jonka eteen moni metsänomistaja oli valmis näkemään vaivaa. Tilanrajat ylittävän metsänhoitoyhteistyön konsepti herätti kiinnostusta, mutta siihen liitettiin myös tarkkaa harkintaa. Metsänomistajat pohtivat voisiko yhteistyö vaikuttaa metsien käyttöön tai metsänomistajien päätöksenteko-oikeuteen.

Tutkimuksessa havaittiin, että nykyiset metsänhoidon ja -omistuksen normit eivät vielä vaikuta edistävän metsänhoidon yhteistoimintaa. Toisaalta riistapainotteinen metsänhoito oli tutkimuksen tarkastelujaksolla selkeästi kasvattanut suosiotaan ja hyväksyttävyyttään metsänomistajien keskuudessa. Myös metsäammattilaiset tahtoivat edistää riistapainotteisen metsänhoidon toteutusta toimissaan.

Metsänomistajien varovainen kiinnostus yhteistyötä kohtaan ja luottamus metsäalan palveluita ja ammattilaisia kohtaan kertoi siitä, että yhteistoiminta edellyttäisi toiminnanohjausta ja todennettua palvelukonseptia, jotta metsänomistajat uskaltaisivat tarttua metsänhoitoyhteistyön mahdollisuuteen metsänhoidossa esimerkiksi soidinpaikoilla. Metsänhoitoyhteistyö onnistuisi parhaiten ja toisi optimaalisimman lopputuloksen silloin, kun se perustuisi vapaaehtoiseen osallistumiseen. Silloin sitä voitaisiin edistää samanhenkisten ja samanlaisia tavoitteita omaavien metsänomistajien ja verkostojen kautta.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tuloksia voidaan hyödyntää jatkossa riistametsänhoidon koulutuksessa, markkinoinnissa ja palvelukonseptin kehityksessä sekä metsänomistajien metsänhoitoyhteistyön kehittämisessä. Tieto yhteistyötä edistävistä ja kannustavista tekijöistä, ja toisaalta niitä rajaavista ilmiöistä on metsänhoitoyhteistyön suunnittelun edellytys. Jatkossa tämän tutkimuksen kartoittamiin riistametsänhoitoa ja metsänhoitoyhteistyötä rajaaviin tekijöihin voidaan etsiä ja löytää ratkaisuja tutkimuksen ja käytännön kokeilujen avulla, ja hakea käytännön toimiin kannustavia esimerkkejä.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä laadullisia että määrällisiä tutkimusmetodeja; laadullisia haastatteluja metsänomistajille ja määrällisiä kyselytutkimuksia, jotka kohdennettiin sekä metsänomistajille että metsäammattilaisille. Aineisto kerättiin kesän 2017 ja kevään 2020 välisenä aikana ja tutkimustyö tuotti läpileikkauksen metsänomistajien riistametsänhoitoa ja yhteistyötä koskevasta valmiudesta.

Kyselytutkimuksissa käytettiin tilastollista ”douple-sampling survey” lähestymistapaa, jossa kyselyyn vastaamatta jättäneiden vaikutus tuloksiin korjattiin vastaamatta jättäneistä arvotulla otoksella erikseen tehdyn kyselyn avulla. Näin saadulla harhattomalla estimaatilla korjatut kyselyn tulokset voitiin yleistää koskemaan pääosaa Suomen metsänomistajia.

Lisätietoja: 

Piia Ikonen, piia.ikonen@uef.fi

Avainsanat