Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Kuvassa kielitieteen professori Michael Rießler.

Michael Rießler Itä-Suomen yliopiston yleisen kielitieteen professoriksi

  • Kielet ja kulttuurit
  • Yliopistoyhteisö

Motivaattorina kielten monimuotoisuus

Yleisen kielitieteen professori Michael Rießler on monikielisyyden asiantuntija, joka toivoo laskennallisista menetelmistä monipuolisempaa apua myös uhanalaisten kielten tutkimukseen.

Rießler on saapunut Joensuun kampukselle alun perin Saksan demokraattisesta tasavallasta, jossa hän omien sanojensa mukaan kasvoi ”rautaesiripun takana”.

– Pohjoismaat alkoivat kiehtoa minua jo teini-iässä. Ne olivat lähes naapurimaita, mutta DDR:n rajoitusten takia en pystynyt käymään niissä. 

Kun rautaesirippu lopulta repesi, olivat Ruotsi ja Norja ensimmäiset länsimaat, joissa Rießler vieraili. 

– Pääsin pian vierailemaan myös Suomessa. Suomen kieli kiehtoo minua, ja olenkin aktiivisesti opiskellut sitä jo jonkin aikaa.

Ruotsia Rießler pitää ensimmäisenä vieraana kielenään, ja hän käyttää sitä päivittäin suomenruotsalaisen kumppaninsa kanssa. Näin Pohjoismaita kohtaan tunnettu kiinnostus on poikinut lopulta vaikuttavan tutkimusuran pohjoiseurooppalaisten kielten parissa sekä professuurin Itä-Suomessa.

Vähemmistökielet digiaikaan

Rießlerin tutkimuksen ja ammatillisen kiinnostuksen kohteina ovat monikielisyys ja kielten monimuotoisuus. Hän väitteli aikanaan kielitypologian alalta, minkä jälkeen hän halusi tutustua lähemmin Pohjoismaiden ja Venäjän alkuperäiskansojen kieliin. Hän tunsi ennestään alueen historiaa ja jopa ymmärsi joitakin alueen enemmistökieliä.

– Näin alkuun pääseminen oli kenttätöissä helpompaa. Aloitin työni Venäjän puolella ja keskityin ensin itäsaamelaisiin kieliin, joita ei tosin enää käytetä missään päivittäisessä viestinnässä. Myöhemmin tein töitä samaisella kielialueella Norjassa ja Suomessa ja tutkin saamen ja komin kielen kielikontakteja Kuolan niemimaalla. 

Tällä hetkellä Rießler tutkii komin kielen variantteja erityisesti Komin tasavallan ulkopuolella. Tutkimusprojektissa on mukana kollegoita Suomesta, Ruotsista ja Komin tasavallasta Venäjältä.  

– Näin kieliantropologina minua innostaa myös laskennallisten menetelmien tuominen osaksi kenttätyötä. Niiden avulla voisimme laatia kattavia, monipuolisia ja kestäviä tietokantoja, jotka olisivat apuna uhanalaisten kielten tutkimuksessa.

Tietokannoista hyötyisivät sekä tutkijat että vähemmistöyhteisöt itse. 

– Tällä hetkellä valmistelemme tutkimusryhmäni kanssa automaattista puheentunnistusta Komin kielelle. Siitä on apua tutkijoille kenttätyössä, sillä niin äänitetyt näytteet saadaan tarkemmin ja tehokkaammin talteen. Samalla saamme tekniikan avulla siirrettyä uhanalaiset vähemmistökielet digiaikaan.

Kenttätyössä kuulee kielen monimuotoisuuden

Rießler kertoo, että häntä kiehtoo kielentutkimuksessa erityisesti monikielisyys. 

– Haluan ymmärtää ja kuvata vähemmän tunnettujen kielten kieliopillista rakennetta. Erityisesti minua kiinnostaa kuitenkin se, kuinka puhujat pysyvästi muuntelevat ja vaihtavat puhumaansa kieltä monikielisyyden vaikutuksesta. 

Kenttätöissä on käynyt esimerkiksi ilmi, että saamea äidinkielenään puhuvat voivat puhuessaan vaihtaa kielensä välillä komiksi. Nenetsin kielen puhujien tallenteista taas selviää, että nenetsiä äidinkielenään puhuvat käyttävät äidinkielensä lisäksi sekaisin komia sekä venäjää. 

– Omassa lähestymistavassani pyrin kuvailemaan puhetta ja viestintää yli yksittäisten kielten rajojen. Kielten kuvailun rajoittaminen yksittäisiin kieliin ei vastaa kenttätyössä kohtaamaani monikielistä todellisuutta.

Hedelmällisen yhteistyön alku

Itä-Suomen yliopisto on nuoresta iästään huolimatta kansainvälisesti tunnettu laadukkaasta kielten opetuksesta ja tutkimuksesta. Suomesta löytyy vain kaksi yleisen kielitieteen professoria, ja nyt Rießler on toinen heistä.

– Tiesin hyvin jo tänne tullessani, että Itä-Suomen yliopisto on karjalan kielen ja kulttuurin tutkimuksen keskus. Lisäksi täällä tehdään samankaltaista tutkimusta ja lähestytään kieliä samaan tapaan kuin omissa tutkimushankkeissanikin. Toivon, että voin aloittaa tuoreiden kollegoideni kanssa pian hedelmällisen yhteistyön.

Koska Michael Rießler nauttii ulkoilusta ja urheilusta sekä luonnossa patikoimisesta, on aluekin hänelle ideaali.

– Siksi jopa muuttaminen Pohjois-Karjalaan kiehtoo minua. 

Michael Reißler

  • Itä-Suomen yliopiston yleisen kielitieteen professori, 1.8.2020 alkaen
  • S. 1971, Belzig, Saksa
  • MA, Humboldtin yliopisto, Berliini, 2002 ja PhD, Leipizigin yliopisto, 2011
  • Dosentti, Helsingin yliopisto, 2015
  • Dosentti, Turun yliopisto, 2018

Tärkeimmät tehtävät

  • Yleisen kielitieteen professori, Bielefeldin yliopisto, 2017–19
  • Vieraileva professori, École Normale Supérieure, Pariisi 2016
  • Apurahatutkija, Freiburg Institute of Advanced Studies, 2014 ja 2017–18

Painolaatuinen kuva on osoitteessa: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/37877?encoding=UTF-8