Verisuonikirurgian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Väitöskirjani aihe on potilasvalinta vatsa-aortan aneurysman elektiivisessä hoidossa. Vatsa-aortan aneurysma on sairaustila, jossa aorttaan tulee laajentuma, joka yleensä kasvaa. Aneurysman kasvaessa tietyn mitan yli sen puhkeamisriski kasvaa nopeasti. Puhjenneeseen vatsa-aortan aneurysmaan liittyy varsin suuri kuolleisuus. Vatsa-aortan aneurysma pyritään hoitamaan elektiivisesti eli suunnitellusti ennen kuin puhkeamisriski kasvaa liian suureksi. Aiemmin tautia on hoidettu avoleikkauksella, joka on vaativa ja suuria riskejä sisältävä toimenpide. Viime vuosikymmeninä tautia on alettu hoitaa suonensisäisesti. Suonensisäisessä hoidossa aorttaan viedään proteesi suonensisäisesti, jonka tehtävä on eristää aneurysma verenkierron ulkopuolelle. Näin on saatu paremmat lyhyen ajan hoitotulokset, mutta pitkäaikaistulokset ovat avokirurgiaan verrattuna heikommat.
Kansainväliset hoitosuositukset suosittavat kajoavaa hoitoa, jos potilaan odotettavissa oleva elinaika ylittää kolme vuotta. Aiemmin ja nykypäivään saakka potilasvalinta on perustunut pitkälti kirurgin subjektiiviseen arvioon potilaan tilasta. Viime aikoina on pyritty kehittämään objektiivisia mittareita, joilla potilaan fysiologista tilaa voitaisiin arvioida.
Aihepiiriä on tärkeä tutkia sen vuoksi, että vatsa-aortan aneurysman elektiivinen hoito on ennaltaehkäisevää. Potilasvalintaan kuuluu olennaisesti myös hoitomuodon valinta, ja siihen vaikuttaa sekä aortan että aneurysman anatomia. Hoito on sekä kallista yhteiskunnalle että sisältää riskejä potilaalle. Hoidon jälkeen potilaat joutuvat usein loppuelämän kestävään seurantaan.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osatyössä suonensisäisen hoidon erilainen käyttöaste neljän viereisen sairaanhoitopiirin välillä ei vaikuttanut pitkäaikaistuloksiin viiden vuoden seurannassa.
Toisessa osatyössä lihaskadon ja perinteisten sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden yhdistelmä oli itsenäinen riskitekijä pitkäaikaiskuolleisuudelle vatsa-aortan aneurysman elektiivisessä hoidossa.
Kolmas osatyö osoitti, että hauraus (frailty) oli itsenäinen riskitekijä sekä lyhyt- että pitkäaikaiskuolleisuudelle haastavan aneurysman suonensisäisen hoidon jälkeen.
Neljännen osatyön mukaan aneurysman kaulan ominaisuudet eivät vaikuttaneet kaulaan liittyviin komplikaatioihin suonensisäisen hoidon jälkeen, mutta aneurysman läpimitta oli itsenäinen riskitekijä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Käytännössä väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa potilasvalinnan kohdentamiseen. Kun tutkimustieto aiheesta lisääntyy, tulee todennäköisesti objektiiviset mittarit osaksi potilasvalintaprosessia.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimusmateriaali osatöissä 1, 2 ja 4 perustui prospektiivisesti kerättyyn rekisteriaineistoon. Osatyössä 2 oli myös mukana Tampereen yliopistollisessa keskussairaalassa hoidettuja potilaita. Tutkimusmateriaali osatyössä 3 perustui amerikkalaisessa Mayo-klinikassa kerättyyn aineistoon. Osa tutkimusaineistosta kerättiin taannehtivasti. Kaikki tutkimukset olivat havainnoivia kohorttitutkimuksia.
Lääketieteen lisensiaatti Paavo Paajasen väitöskirja Optimizing patient selection for endovascular treatment of abdominal aortic aneurysms (Potilasvalinnan optimointi vatsa-aortan aneurysman suonensisäisessä hoidossa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Maarit Venermo Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Jussi Kärkkäinen Itä-Suomen yliopistosta.
