Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Hospital corridor

Aivovaltimoaneurysmien ja aortan aneurysmien välillä yhteys

  • Terveys ja hyvinvointi

Henkilöillä, joilla on todettu kallonsisäinen aivovaltimopullistuma eli aneurysma, myös aortan laajentumat ovat yleisempiä kuin vertailuväestöllä, osoittaa lääketieteen kandidaatti Arttu Kurteliuksen väitöstutkimus. Kolmesta osatutkimuksesta koostuva väitöstutkimus tarkastelee aivovaltimoiden aneurysmataudin tautiyhteyksiä ja suvuttaista esiintymistä.

Aivovaltimoaneurysmat ovat suhteellisen yleisiä, iän myötä lisääntyviä valtimopullistumia. Ne sijaitsevat yleensä suurten aivovaltimoiden haaraumakohdissa, jolloin kyseessä on sakkulaarinen intrakraniaalinen aneurysma, sIA. Harvinaisempi on aivovaltimorungossa sijaitseva sukkulamainen laajentuma eli fusiforminen intrakraniaalinen aneurysma, fIA. Aivovaltimoaneurysmat ovat useimmiten itsessään oireettomia, mutta niihin liittyy puhkeamisen riski. Aneurysman puhkeamisen aiheuttamaan lukinkalvonalaiseen verenvuotoon liittyy huomattavan korkea kuoleman riski, ja aivoverenvuodon jälkiseuraukset vaikuttavat henkiin jääneiden pitkäaikaisennusteeseen. Aivovaltimoaneurysma on usein mahdollista tukkia ennaltaehkäisevästi joko valtimonsisäisesti tai neurokirurgisesti. Suurin osa aivovaltimoaneurysmista ei kuitenkaan koskaan puhkea, eikä ole tarkkaa tietoa siitä, keihin ennaltaehkäisevät hoitotoimenpiteet ja aivovaltimoaneurysmia seulovat kuvantamistutkimukset tulisi kohdistaa.

Kurteliuksen väitöstutkimuksessa hyödynnettiin kaikista Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian klinikassa hoidetuista ja seuratuista aivovaltimoaneurysmapotilaista kerättyä aneurysmarekisteriä (www.kuopioneurosurgery.fi). Rekisteri käsittää noin 4400 potilasta ja siihen on liitetty laajasti tietoja kansallisista rekistereistä, mikä mahdollistaa kattavan samanaikaissairastavuuden tarkastelun. Väitöstutkimuksen kannalta olennaista on, että rekisteriin on Väestörekisterikeskuksen tietojen pohjalta liitetty vastaavat tiedot kaikista Kuopion aneurysmarekisterin potilaiden perheenjäsenistä eli noin 18000 sukulaisesta sekä noin 13000 kaltaistetun väestöverrokin tiedot.

Uutta tietoa aivovaltimoaneurysmien tautiyhteyksistä ja sukutaustasta

Tyypin 1 neurofibromatoosi (NF1) on NF1-geenin mutaation aiheuttama perinnöllinen monimuotoinen harvinaissairaus. NF1-tauti altistaa jo varsin varhaisella iällä hermojen ja näköradan kasvaimille. Yksittäisten potilastapausten ja pienten potilassarjojen perusteella on NF1-tautiin arveltu liittyvän myös kohonnut aivovaltimoaneurysmien riski. Väitöstutkimuksen ensimmäinen osatutkimus tarkasteli NF1:n yleisyyttä aivovaltimoaneurysmapotilailla ja näiden ensimmäisen asteen sukulaisilla. Yhteistyössä valtakunnallisen NF1-rekisterin kanssa tutkittiin myös diagnosoitujen aivovaltiomaneurysmien ja aneurysmaperäisten aivoverenvuotojen yleisyyttä suomalaisilla NF1-potilailla. Kummallakaan lähestymistavalla ei voitu osoittaa aivovaltimoaneurysmien ja NF1:n välillä olevan yhteyttä. NF1-potilaiden aivovaltimoiden seuranta magneettikuvauksella ei vaikuta perustellulta.  

sIA-tauti ilmaantuu useimmiten ilman sukutaustaa. Se voi kuitenkin kertyä sukuihin, jolloin kyseessä on familiaalinen sIA-tauti. Tätä selittävät todennäköisesti ainakin osittain perinnölliset tekijät, jotka kuitenkin tunnetaan huonosti. Aneurysmataudin keskeiset riskitekijät, verenpainetauti ja tupakointi, esiintyvät usein myös suvuttain. Jos sIA-taudin esiintyvyys väestössä on 3 prosenttia, niin noin yhdeksässä perheessä kymmenestä tuhannesta molemmat vanhemmat olisivat sIA-taudin kantajia. Joissakin monitekijäisissä taudeissa, kuten tyypin 2 diabeteksessa, tauti molemmilla vanhemmilla lisää merkittävästi lasten sairastumisriskiä. sIA-taudissa tuota riskiä ei ole ennen tutkittu. Kuopion aneurysmarekisterin ja tähän liitettyjen sukulaistietojen avulla tunnistettiin 18 perhettä, joissa molemmat vanhemmat olivat aneurysmataudin kantajia. Tutkimuksen keskeisenä löydöksenä todettiin lasten aneurysmataudin riskin näissä perheissä olevan merkittävä vain, jos toisella vanhemmista oli itsellään lähisuvussa aneurysmataudin kantajia. Näissä perheissä yhteensä 46 prosentilla lapsista oli todettu aivovaltiomaneurysma. Tutkimus korostaa suvuttaisen taudin tunnistamisen tärkeyttä terveydenhuollossa. Keskeistä on tarkan sukupuun laadinta ja tieto aiemmin tunnistetuista sIA-taudin kantajista.

Aivovaltimoaneurysmat ja aortan laajentuma on liitetty aiemmin toisiinsa joissakin tutkimuksissa. Kokonaisuudessaan on ollut kuitenkin epäselvää, kuinka yleistä näiden kahden valtimotaudin yhteisesiintyvyys on ja onko aortan aneurysman yleisyys keskimääräistä suurempi aivovaltimoaneurysmapotilailla. Väitöstutkimuksen kolmannessa osatutkimuksessa selvitettiin aortan aneurysmien yleisyys kansallisen hoitoilmoitusrekisterin avulla Kuopion aneurysmarekisterin potilailla, näiden sukulaisilla ja potilaiden kaltaistetuilla väestöverrokeilla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että aortan aneurysman todennäköisyys ylipäänsä on hiukan suurentunut aivovaltimoaneurysmapotilailla: aortan aneyrysmia esiintyi 1,2 prosentilla aivovaltimoaneurysmapotilaista ja 0,7 prosentilla vertailuväestöstä. Harvinaisilla fIA-potilailla riski oli sen sijaan merkittävä, sillä heistä 14 prosentilla oli aortan aneurysma. Riski ei ulottunut lähisukulaisiin, eikä fIA-potilailla todettu aortan aneurysman geneettisiä riskitekijöitä. Tutkimus antaa aiheen suosittaa aortan aneurysmien seulomista valikoiden potilailta, joilla on fusiforminen aivovaltimoaneurysma.

Lääketieteen kandidaatti Arttu Kurteliuksen nurokirurgian alaan kuuluva väitöskirja Intracranial Aneurysms: Familial and Hereditary Predisposition in Eastern Finland tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 24.1.2020. Vastaväittäjänä toimii professori Nima Etminan Heidelbergin yliopistosta ja kustoksena dosentti Antti Lindgren.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa                       

https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/18492?encoding=UTF-8