Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Lapsia nurmikolla

LL Marjo Karvonen, väitös 13.5.2022: Lasten pääympäryskäyrät saatettiin ajan tasalle

Lastenneurologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Väitöstutkimuksessani kuvattiin lasten päänympäryskasvua ja pyrittiin määrittämään normaalin kasvun rajoja sairauksien seulomiseksi. Lasten päänympärystä seurataan laajasti osana muuta kasvun seurantaa niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Seurannan ja seulonnan kautta odotetaan löytyvän päänympäryskasvuun vaikuttavia sairauksia. Ei ole ollut kuitenkaan tiedossa, millä päänympäryskäyrillä lasten kasvua tulisi seurata. Seulonnan toteuttamista varten ei ole ollut olemassa näyttöön perustuvaa tietoa normaalista ja poikkeavasta päänympäryskasvusta.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tässä tutkimuksessa luotiin suomalaisille 0–7-vuotiaille tytöille ja pojille uudet päänympäryskäyrät. Lähtökohtana oli väestöpohjainen aineisto, joka käsitti 19 715 vuosina 1986–2008 syntynyttä lasta. Vanhat suomalaiset käyrät oli muodostettu 130:n vuosina 1953–1964 syntyneen lapsen kasvunseurantatiedoista. Uudessa päänympärysreferenssiaineistossa havaittiin vanhoihin käyriin verrattuna keskimääräisen päänympäryksen kasvaneen. Vastaavanlainen muutos on havaittu lasten pituuskasvussa. Vanhojen käyrien perusteella liian pieni osuus eli 0,5 prosenttia päänympärysmitoista luokiteltiin mikrokefalisiksi eli alle -2 standardideviaation (SDS), kun taas makrokefalisiksi (yli 2 SDS) luokiteltiin tilastollisesti normaali tai kohonnut määrä mitoista, 2,3 prosenttia tytöillä ja 3,1 prosenttia pojilla. Makrokefalisten osuutta vähensi vanhojen käyrien laajempi keskihajonta verrattuna uusiin käyriin.

Suomalaisten lasten päänympärykset olivat selvästi isommat verrattuna monikansallisiin WHO:n standardikäyriin ja amerikkalaisiin CDC:n (Centers for Disease Control and Prevention) käyriin. Päänympärysreferenssin julkaisemisen yhteydessä julkaisimme samasta aineistosta iänmukaiset päänympärys-pituussuhdekäyrät 0–7-vuotiaille tytöille ja pojille. Kohonnut (yli 2 SDS) päänympärys-pituussuhde oli yleinen ja varhainen löydös lapsilla, joilla oli neurofibromatoosi 1, ja tämän ominaisuuden hyödyntäminen todennäköisesti varhentaisi oireyhtymän havaitsemista. Imeväisikäisen hydrokefalus havaittiin parhaiten käyttäen suomalaisia päänympäryskäyriä ja hyödyntämällä tässä tutkimuksessa luotua standardoitua päänympäryksen kasvunopeus -menetelmää. Kun tarkasteltiin hydrokefaluksen havaitsemista yksittäisten päänympärysmittojen avulla, sekä suomalaiset että WHO:n käyrät toimivat yhtä hyvin, mutta WHO:n käyriä käyttäessä täytyi seulontarajat mukauttaa väestöön. Suomalaisessa aineistossa WHO:n standardia käyttämällä seulontarajat täytyi virittää noin 1 SDS:n verran ylemmäksi kuin suomalaisilla käyrillä.

Lapsilla, joiden äidit olivat jatkaneet tupakointia ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen, keskimääräinen päänympärys oli syntyessä pienempi eikä saavuttanut verrokkilasten tasoa koko 6 vuoden seurannan aikana. Saavutuskasvua tapahtui ensimmäisen 6 kuukauden aikana, kuten muissakin sikiöaikaisissa kasvuhäiriöissä on havaittu.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tässä tutkimuksessa osoitettiin, että päänympäryskasvun seurantaa varten tulee olla käytössä kyseessä olevasta väestöstä laaditut käyrät, joita uusitaan aika ajoin. Tässä tutkimuksessa on luotu uudet suomalaisten lasten päänympäryskäyrät, jotka on jo otettu käyttöön, sekä seulontamenetelmiä, joita voidaan hyödyntää lasten päänympäryskasvun seurannassa ja seulonnassa. Tutkimuksessa havaittiin laajassa väestöpohjaisessa aineistossa, että äidin raskausaikainen tupakointi on yhteydessä lapsen pienempään päänympärykseen syntymästä ainakin 6 ikävuoteen asti verrattuna verrokkilapsiin.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Väitöstutkimus on tehty Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kasvututkimusryhmässä osana laajempaa lasten kasvukäyrien uudistamista ja lasten kasvututkimusta. Ensimmäisessä osassa luotiin uudet väestöpohjaiset päänympäryskäyrät 0–7-vuotiaille lapsille ja verrattiin niitä vanhoihin suomalaisiin käyriin sekä WHO:n vuonna 2007 julkaisemaan päänympärysstandardiin ja amerikkalaisiin CDC:n käyriin. Tutkimuksen toisessa ja kolmannessa osassa tutkittiin normaalin päänympäryskasvun rajoja kahden mallisairausaineiston ja laajan terveiden lasten aineiston avulla. Neurofibromatoosi 1 toimi mallina makrokefalialle sekä kasvun epäsymmetrialle, jossa päänympärys on keskimääräistä suurempaa ja pituuskasvu keskimääräistä pienempää suhteessa perusväestöön. Toisena mallisairautena oli imeväisikäisen hydrokefalus, jossa kiihtynyt päänympäryskasvu voi olla ensimmäinen sairauden merkki ja päänympärys voi kasvaa makrokefaliseksi ennen sairauden havaitsemista. Käyrien muodostuksessa ja normaalin päänympäryksen kasvunopeuden määrittämisessä toimi pohjana 19 715:n vuosina 1986–2008 syntyneen lapsen väestöpohjainen aineisto. Raskaudenaikaisen tupakoinnin vaikutusta lapsuusiän päänympäryskasvuun tutkittiin 43 632:n vuosina 2004–2017 syntyneen lapsen väestöpohjaisessa aineistossa. Mallisairausaineistot oli kerätty kolmen yliopistosairaalan potilasaineistoista, NF1-aineistossa oli 80 lasta ja hydrokefalusaineistossa 61 lasta.

Lääketieteen lisensiaatti Marjo Karvosen väitöskirja Modern Auxological Methods for Head Circumference Growth Monitoring (Moderneja menetelmiä lasten päänympäryskasvun seurantaan) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Pétur Júlíusson Bergenin yliopistosta ja kustoksena professori Leo Dunkel Lontoon Queen Mary -yliopistosta.

Väitöstilaisuus verkossa

Väitöskirja verkossa

Väittelijän painolaatuinen kuva                       

Lisätietoja:

LL Marjo Karvonen, marjo.karvonen (a) kuh.fi