Jaksokuume voi vaivata lasta vuosia – nielurisaleikkaus auttaa
Mistä lasten mystinen jaksokuume johtuu ja miksi nielurisaleikkaus poistaa sen oireet? – Meillä on pakastimet täynnä nielurisoja, joista selvitämme syitä, kertoo professori Marjo Renko.
Renko on toiminut Itä-Suomen yliopiston lastentautien professorina viime syksystä alkaen. Hänen tutkimuskohteenaan ovat lasten infektiot, joita hän on tutkinut monipuolisesti jo aiemmissa tehtävissään Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Keskeisiin tutkimusaiheisiin kuuluu lasten PFAPA-oireyhtymä, arkikielellä jaksokuume.
Erikoinen kuumeoireyhtymä alkaa useimmiten varhaislapsuudessa, eikä sen syytä tunneta. – Aiemmin terveelle lapselle alkaa nousta kuukausittain korkea kuume, joka kestää joitakin päiviä. Se toistuu niin säännöllisesti, että kuumepäivät voi melkeinpä merkata valmiiksi kalenteriin, Renko kertoo.
Kuume voi olla ainoa oire, mutta siihen voi liittyä myös kurkkukipua, suun haavaumia ja imusolmukkeiden suurenemista. Oireilu voi jatkua vuosia. Kortisoni auttaa oireisiin, mutta ei paranna tautia. – Sen sijaan nielurisojen poisto lopettaa kuumeilun, toteaa Renko, jonka tutkimusryhmässä yhteys havaittiin.
Poistettujen nielurisojen mikrobistosta tutkijat etsivät selitystä jaksokuumeelle. – Sitä sairastaneiden nielurisoissa painottuvat eri bakteeri- ja sienilajit kuin muista syistä poistetuissa risoissa. Niissä on myös enemmän tulehdussoluja. Mitään selvää syytä tautiin ei ole kuitenkaan vielä löytynyt.
Jaksokuume voi esiintyä myös perheittäin, mutta selittävää tekijää ei ole toistaiseksi löytynyt genetiikastakaan.
PFAPA on tunnettu vasta 1990-luvun taitteesta, mutta Rengon mukaan se tunnistetaan nykyisin jo melko hyvin. – Kovin yleinen se ei ole, isoimmissa sairaaloissa uusia tapauksia todetaan kuukauden, parin välein.
Jaksokuumetta sairastavien kehitys on kuumeilujen välillä samanlaista kuin ikätovereilla. – Oma tutkimuksemme on osoittanut myös, että jos risat on poistettu, heidän vointinsa ei yhdeksän vuoden seurannassa poikkea muista.
Tutkimusnäytön perusteella Suomessa on alettu useimmiten poistaa nielurisat jaksokuumepotilailta. – Se on turvallinen toimenpide, jonka voi tehdä yli yksivuotiaille. Parhaillaan selvitämme, riittäisikö hoidoksi säästävä nielurisojen poisto, jossa risan pohja jätetään paikoilleen, jolloin vuotamisriski on pienempi ja toipuminen nopeampaa.
Tutkimus muuttaa lasten infektiosairauksien hoitoa
Renko haluaa muillakin tutkimushankkeillaan edistää vaikuttavaa hoitoa. – Esimerkiksi lasten virtsatieinfektioiden jälkeisistä röntgentutkimuksista luovuttiin, kun osoitimme ne tarpeettomiksi.
– Toinen laaja tutkimuksemme, jonka mukaan mikrobeja hylkivän ompelen käyttö lasten leikkauksissa vähensi leikkaushaavainfektiot puoleen entisestä, on puolestaan muuttanut ommelmateriaalien käyttöä.
Muissa meneillään olevissa tutkimuksissa muun muassa verrataan avaavien lääkkeiden eri antotapoja keuhkoputkentulehduksessa ja tutkitaan virusinfektioihin liittyvää hengenahdistusta. Tutkimuksiin osallistuu lapsia sekä Oulusta, Tampereelta että Kuopiosta.
– Aiempi tutkimus on osoittanut, että vanhempien tupakointi lisää lapsen riskiä hengenahdistusoireisiin ja infektioihin ylipäätään. Ei auta, vaikka tupakalla käydään ulkona, sillä lapset altistuvat kuitenkin kosketuksessa vanhempiin. Se on valtavan iso riskitekijä, josta puhutaan yllättävän vähän.
Leikki-ikäisillä suomalaislapsilla on keskimäärin 6–8 hengitystieinfektiota vuodessa. – Varsinkin ensimmäinen puoli vuotta päiväkodin aloittamisen jälkeen on usein melkoista infektiokierrettä, ja siihen vaikuttavat myös suuret ryhmäkoot. Lasten lisäksi siitä kärsivät perheet ja työnantajatkin.
Nykyisin tiedetään, että esimerkiksi maaperän mikrobeille ja kotieläimille altistuminen vähentää lasten allergia- ja astmariskiä. – Joskus asiat sekoittuvat ja räkätautienkin kuvitellaan suojaavan, mutta niistä ei kyllä ole kuin riesaa, Renko toteaa.
Marjo Renko pitää 7.5.2019 Kuopiossa professuuriesitelmän aiheesta Tutkimus muuttaa lasten infektiosairauksien hoitoa. Tilaisuus, jossa kuullaan myös Esa Jantusen ja Outi Kuittisen professuuriesitelmät, on klo 13.15 alkaen Medistudia-rakennuksen luentosalissa MS302 osoitteessa Yliopistonranta 1 A, Kuopio.
Marjo Renko
- Itä-Suomen yliopiston lastentautien professori 1.10.2018 alkaen
- S. 1962, Lapua
- LL 1987, LT 1995, lastentautien erl 1996 ja lasten infektiosairauksien erl 2000, Oulun yliopisto
- Lääkärikouluttajan erityispätevyys 2010
- Lastentautien dosentti 2000, Oulun yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- Ma. professori 8–12/2017 ja kliininen opettaja, jaksoja 2016–2017, Tampereen yliopisto
- Lastentautien erikoislääkäri, jaksoja 2016–2017, Tampereen yliopistollinen sairaala
- Professori (20%) 8/2016–12/2018 ja kliininen opettaja 1996–2016, Oulun yliopisto
- Lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, 1996–2016, Oulun yliopistollinen sairaala