Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Sairaalan käytävä

LL Jonne Lintunen, väitös 2.9.2022: Verenpainelääkkeille voisi löytyä uusia käyttöaiheita vaikeissa psykiatrisissa sairauksissa

Oikeuspsykiatrian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopiossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Aiheena on vaikeiden psykiatristen sairauksien (skitsofrenia, kaksisuuntainen mielialahäiriö, skitsoaffektiivinen häiriö) lääkehoidot ja lääkehoitojen tehostaminen. Näihin sairauksiin liittyy yhä elämänlaadun heikkenemistä, opiskelu- ja työkyvyttömyyttä, oheissairastavuutta ja jopa lyhentynyt elinajanodote. Sairauksien kroonistuminen, voinnin akuutit heikkenemiset ja psykiatriseen sairaalahoitoon päätyminen ovat yleisiä ongelmia. Näin ollen on tärkeää tutkia keinoja tehostaa näiden sairauksien hoitoa. Väitöskirjatutkimukseni tavoitteena oli tutkia mahdollisuuksia parantaa skitsofrenian, kaksisuuntaisen mielialahäiriön ja skitsoaffektiivisen häiriön lääkehoitoja lääkeaineiden uudelleenkohdentamista hyödyntäen. Ensimmäisessä ja toisessa osatyössä tutkittiin mahdollisuutta käyttää adenosiinimodulaattoreita ja kalsiumkanavan salpaajia osana skitsofrenian ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoitoa. Kolmannessa osatyössä tutkittiin eri psyykenlääkkeiden vaikuttavuutta skitsoaffektiivisen häiriön hoidossa.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Adenosiinimodulaattorit ja kalsiumkanavan salpaajat olivat yhteydessä vähentyneeseen psykiatrisen sairaalahoidon riskiin sekä skitsofreniassa että kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä. Nämä lääkkeet eivät ole varsinaisia psyykenlääkkeitä, vaan niitä käytetään fyysisten sairauksien, kuten kihdin ja verenpainetaudin hoitoon. Näin ollen on mielenkiintoista, että lääkkeiden käyttöjaksojen aikana myös psykiatrisen sairaalahoidon riski väheni. Adenosiinimodulaattoreiden ja kalsiumkanavan salpaajien lisäksi varmistimme tulosta negatiivisella kontrollilla, jona toimi tiatsidien käyttö. Tiatsidien käyttöön ei vastaavaa psykiatrisen sairaalahoidon riskin vähenemää havaittu, mikä osaltaan vahvistaa adenosiinimodulaattoreiden ja kalsiumkanavan salpaajien tulosta. Skitsoaffektiivisen häiriön hoidossa psykoosilääkkeiden käyttö oli yhteydessä vähentyneeseen psykiatrisen sairaalahoidon riskiin. Parhaat tulokset havaittiin klotsapiinilla ja pitkävaikutteisilla lihakseen pistettävillä psykoosilääkkeillä. Nämä tulokset vahvistavat käsitystä klotsapiinin ja pitkävaikutteisten pistettävien psykoosilääkkeiden tehosta.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Adenosiinimodulaattoreiden ja kalsiumkanavan salpaajien osalta tulokset ovat varsin alustavia ja on äärimmäisen tärkeää, että aihetta tutkitaan jatkossa lisää tarpeeksi suurilla ja seuranta-ajoiltaan tarpeeksi pitkillä kokeellisilla asetelmilla (RCT-tutkimukset), koska oma tutkimukseni perustui terveydenhuollon rekisteridataa hyödyntäviin havainnoiviin asetelmiin. Skitsoaffektiivisen häiriön osalta voidaan todeta, että psykoosilääkkeiden käyttö osana hoitoa on suositeltavaa ja erityisesti vaikeaoireisille potilaille, joille muut hoidot eivät tuo riittävää apua, voidaan suositella klotsapiinin käyttöä. Mahdollisuudesta käyttää lääkehoitona pitkävaikutteisia pistettäviä psykoosilääkkeitä tulisi keskustella potilaiden kanssa jo hoidon alkuvaiheessa, erityisesti jos potilas on kokenut suun kautta päivittäin otettavat lääkkeet haastavina.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Materiaalina käytettiin Suomen (osatyöt I ja II) sekä Ruotsin (osatyöt I, II ja III) kansallisiin terveydenhuollon rekistereihin talletettua dataa. Lääkeaineiden käyttöjaksot mallinnettiin ryhmässämme kehitetyn PRE2DUP-mallinnusmenetelmän avulla. Tutkimusasetelmat olivat havainnoivia. Väitöskirjani on osa akatemiatutkija Heidi Taipaleen laajempaa akatemiarahoitteista tutkimushanketta, jota toteutetaan Niuvanniemen sairaalassa.

Lääketieteen lisensiaatti Jonne Lintusen väitöskirja Drug repurposing in severe mental disorders – Findings from nationwideregister-based studies (Lääkeaineiden uudelleenkohdentaminen vaikeissa psykiatrisissa sairauksissa – Löydöksiä kansallisista rekisteritutkimuksista) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Raimo K. R. Salokangas Turun yliopistosta ja kustoksena akatemiatutkija Heidi Taipale Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja verkossa