Naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tässä väitöstutkimuksessa analysoitiin Kuopion yliopistollisessa sairaalassa brakyterapialla eli ontelon- ja kudoksensisäisellä sädehoidolla hoidettujen kohdunkaulasyöpää sairastavien naisten hoitoa ja hoitotuloksia.
Kohdunkaulasyöpä todetaan Suomessa vuosittain 170–180 naisella. Vaikka se ei ole Suomessa kovin yleinen syöpä, on esiintyvyyden huippu kohtalaisen nuorella iällä, noin 35–45-vuotiaana, ja keskimääräinen sairastumisikä noin 55 vuotta.
Paikallisesti edenneessä kohdunkaulasyövässä syöpä on levinnyt kohdunkaulan ulkopuolelle ja nykyaikaisena hoitostandardina on ulkoinen kemosädehoito ja sitä seuraava brakyterapia. Kuvantamisen ja sädehoidon tekniikoiden huomattava kehitys viimeisten vuosikymmenten aikana on parantanut potilaiden ennustetta. KYSissä on hoidettu gynekologisia syöpiä magneettikuvaohjatulla brakyterapialla vuodesta 2009, ja nykyään Kuopioon keskitetään kansallisesti suuri osa kyseistä hoitoa tarvitsevista potilaista. Ennen KYSiin tuloa näille potilaille annetaan omassa kotisairaalassa lantion kemosädehoito.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Analysoimme brakyterapiaprosessimme alkuvaihetta ja hoitavan työryhmän oppimiskäyrää. Totesimme, että tavoiteltu sädehoitoannos saavutettiin luotettavasti vasta 43 potilaan hoitamisen jälkeen. Tarkistimme erilaisten tekijöiden vaikutusta tarvittavien sädeannosten saavuttamisessa. Esimerkiksi runsaampi kudoksensisäisten neulojen käyttö auttoi useammin saavuttamaan tavoitteiden mukaisia säteilyannoksia.
Analysoimme myös ulkoisella kemosädehoidolla ja brakyterapialla hoidettujen potilaiden pitkän aikavälin hoitotuloksia suhteessa hoidon toteutukseen. Potilaiden ennuste parani, jos potilaan koko hoitoprosessi, diagnoosista alkaen aina brakyterapian loppuun asti, noudatti julkaistuja eurooppalaisia hoitosuosituksia. Potilaan elossaolo- ja tautivapaa aika huononivat, jos hoitosuosituksista jouduttiin merkittävästi poikkeamaan.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Koska KYSiin keskitetään brakyterapiaa varten gynekologista syöpää sairastavia myös muiden yliopistosairaaloiden alueelta, on erityisen tärkeää, että analysoimme työmme tuloksia. Näin pystymme kehittämään hoitoprosessiamme ja tarjoamaan mahdollisimman laadukasta hoitoa suomalaisille naisille. Tulokset korostavat toimivan ja kokeneen brakyterapiayksikön tarvetta Suomessa ja puoltavat hoidon keskittämistä.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimus sai alkunsa nimenomaan tarpeesta analysoida jokapäiväisen kliinisen työmme tuloksia ja samalla tuoda ne julki, jotta meille potilaita lähettävät tahot tietäisivat paremmin brakyhoidon mahdollisuuksista. Analysoimme retrospektiivisesti kymmenen vuoden aikana (2009–2018) brakyterapialla hoidetut kohdunkaulasyöpäpotilaat, yhteensä 117 naista.
Lääketieteen lisensiaatti Ester Jääskeläisen väitöskirja Implementation of MRI-guided brachytherapy in locally advanced cervical cancer (Magneettikuvaohjatun brakyterapian toteuttaminen paikallisesti edenneessä kohdunkaulan syövässä) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Johanna Hynninen Turun yliopistollisesta sairaalasta ja kustoksena dosentti Maarit Anttila Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.
Väitöstilaisuus
Lisätietoja:
LL Ester Jääskeläinen, [email protected]
