Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Nuoria naisia

MSc, MPH Esther Idehenin väitös 8.10.2021: Kohdunkaulasyövän seulontaohjelma ei tavoita kaikkia ulkomaalaistaustaisia naisia

Kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe?

Ulkomaalaistaustaisten naisten osallistuminen kohdunkaulansyövän seulontaan Suomessa: osallistumisen erot, haasteet ja kehittämismahdollisuudet.

Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Kohdunkaulasyöpä on globaali terveysongelma, joka koettelee myös korkean elintason maissa asuvia ulkomaalaistaustaisia naisia. Säännöllisen seulonnan kuten Papa-kokeen avulla sairautta voidaan kuitenkin tehokkaasti ehkäistä ja seulontoihin osallistumista suositellaankin kaikille tiettyihin ikäluokkiin kuuluville naisille. Ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä on kasvanut myös Suomessa. Kohdunkaulasyövän seulonnan kattavuuden varmistamiseksi on tärkeää tutkia myös ulkomaalaistaustaisten osallistumista seulontoihin.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tutkimuksessa selvisi, että joissakin ulkomaalaistaustaisissa väestöryhmissä naiset osallistuvat seulontoihin muita väestöryhmiä vähemmän eivätkä välttämättä ole tietoisia suomalaisista seulontaohjelmista. Seulontoihin osallistumista tukevia seikkoja olivat muun muassa gynekologisiin ja lisääntymisterveyteen liittyvien terveyspalveluiden käyttö ja synnyttäminen Suomessa. Myös korkeampi koulutusaste, työllisyys, korkeampi ikä ja seulonnan maksuttomuus edistivät osallistumista joissain ryhmissä. Osallistumisen esteinä näyttäytyivät muun muassa huono kielitaito, matala sosioekonominen asema, asuminen pääkaupunkiseudun ulkopuolella ja seulontoihin liittyvän tiedon puutteellisuus.

Tietääkseni tämä tutkimus on ensimmäinen, jossa tarkastellaan Papa-kokeeseen osallistumista tukevia ja estäviä tekijöitä ulkomaalaistaustaisilla henkilöillä sekä määrällisen että laadullisen tutkimuksen keinoin. Tulokset auttavat ymmärtämään seulontoihin osallistumiseen liittyviä taustatekijöitä niin kansallisesti kuin laajemminkin. Tulokset myös viittaavat siihen, että seulontaohjelmissa tulisi ottaa nykyistä enemmän huomioon eri väestöryhmien väliset erot. Seulontoja koskevan tiedon jakamisessa voisi olla hyödyksi hyödyntää monipuolisesti eri kanavia.

Miten tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tulosten perusteella terveydenhuollossa tulisi kiinnittää enemmän huomiota siihen, että seulontoja koskeva tieto saavuttaa myös sellaiset ulkomaalaistaustaiset naiset, joilla on heikko suomen tai ruotsin kielen osaaminen tai heikko sosioekonominen asema tai jotka eivät hyödynnä gynekologisia tai lisääntymisterveyden palveluja.

Tutkimuksen tuloksia voisivat hyödyntää esimerkiksi palveluita tarjoavat kunnat, lääkärit, perusterveydenhuollon ammattilaiset niin yksityisellä kuin julkisella puolella, työterveydenhuolto, opiskelijaterveydenhuolto, äitiysklinikat, työllisyyspalvelut ja koulut. Toiminnan tulisi lisätä naisten tietoisuutta seulonnoista ja rohkaista heitä osallistumaan.

Mitkä olivat keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimukseni koostuu neljästä osatyöstä. Kolmessa ensimmäisessä käytettiin määrällisen tutkimuksen menetelmiä ja neljännessä laadullisen tutkimuksen menetelmiä. Määrällisen tutkimuksen tutkimusaineisto koostui venäläistaustaisista, somalitaustaisista ja Iranin ja Irakin kurditaustaisista naisista ja suomalaisesta yleisväestöstä ja siinä hyödynnettiin THL:n, Suomen syöpärekisterin ja Väestörekisterin tietoja. Laadullisen tutkimuksen tutkimusaineisto puolestaan koostui haastattelemistani naisista, joiden tausta on Nigeriassa, Ghanassa, Kamerunissa tai Keniassa.

MSc, MPH Esther Idehenin väitöskirja Cervical cancer screening participation among women of migrant origin in Finland: Disparities, challenges, and opportunities for improvement (Ulkomaalaistaustaisten naisten osallistuminen kohdunkaulansyövän seulontaan Suomessa: Osallistumisen erot, haasteet ja kehittämismahdollisuudet) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Bernadette Kumar Norjan kansanterveysinstituutista ja kustoksena professori Tomi-Pekka Tuomainen Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuutta voi seurata verkossa.

Väitöskirja verkossa

Väitöstilaisuus verkossa

Lisätietoja:

Esther Idehen, estheri (at) uef.fi, 358-503678612