Neurologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimus käsittelee sydämen repolarisaatiota MS-taudin eri ilmiasujen välillä taudinkulun aikana. Pidentynyt sydämen repolarisaatioaika on sydänperäisen kuoleman riskitekijä. Aiemmissa tutkimuksissa sydämen repolarisaatioaika on MS-tautia sairastavilla havaittu pidemmäksi kuin terveillä verrokeilla. Sydämen repolarisaatioajan kehitys taudinkulun aikana ja repolarisaatioajan pidentymiselle altistavat tekijät MS-taudissa ovat kuitenkin epäselviä.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin sydämen repolarisaatiota taudin varhaisessa ja myöhemmässä vaiheessa verraten keskenään hyvänlaatuista relapsoivaa MS-tautia (RRMS) sairastavia ja toimintakykyä heikentävää RRMS:ää sairastavia, RRMS-taudin eri ensioireita sairastaneita sekä RRMS-tautia ja etenevää MS-tautia (PPMS) sairastavia.
Sydämen repolarisaatio, eli sydänlihassolujen supistumisen jälkeinen sähköisen toiminnan palautumisvaihe, on autonomisen hermoston säätelyn alaista. Keskushermosto säätelee autonomisen hermoston toimintaa, ja autonomisen hermoston vauriosta johtuvat oireet ovat MS-taudissa yleisiä, vaikkakin usein huonosti tunnistettuja.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tämä on ensimmäinen kerta, kun sydämen repolarisaatiota on selvitetty pitkittäisasetelmassa MS-taudissa sekä sairauden eri ilmenemismuotojen välillä. Toimintakykyä heikentävää RRMS-tautia sairastavilla sydämen repolarisaatioaika pidentyi taudinkulun aikana, muttei hyvänlaatuista RRMS-tautia sairastavilla. Vastaavasti myöhemmässä taudinvaiheessa toimintakykyä heikentävää RRMS-tautia sairastavilla oli pidempi sydämen repolarisaatioaika kuin hyvänlaatuista RRMS-tautia sairastavilla. Sydämen repolarisaatioaika pidentyi taudinkulun aikana RRMS-taudin motorisen ensioireen sairastaneilla, muttei sensorisen ensioireen sairastaneilla. Myöhemmässä taudin vaiheessa motorisen ensioireen sairastaneilla oli pidempi sydämen repolarisaatioaika sensorisen ensioireen sairastaneisiin nähden. PPMS-tautia sairastavilla oli pidempi sydämen repolarisaatioaika RRMS-tautia sairastaviin nähden myöhemmässä sairauden vaiheessa.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksen tulokset korostavat sydän- ja verenkiertoelimistön toiminnan arvioinnin tärkeyttä MS-tautia sairastavilla, erityisesti taudin myöhemmässä vaiheessa. Sydämen repolarisaatioajan pidentymisen riski MS-tautia sairastavilla tulisi ottaa huomioon erityisesti lääkitysturvallisuuteen liittyen. Taudinkulun aikaiset eroavaisuudet sydämen repolarisaatioajassa voivat heijastella eroja taudin aiheuttamissa vaurioissa keskushermostossa autonomisia toimintoja säätelevillä alueilla.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Tutkimuksessa sydämen repolarisaatioaikaa arvioitiin MS-taudin ensioireiden aikaan sekä myöhemmässä sairauden vaiheessa kerätyistä 12-kytkentäisistä EKG-rekisteröinneistä. EKG-rekisteröinnit ja kliininen data kerättiin retrospektiivisesti potilastietojärjestelmästä.
Lääketieteen lisensiaatti Alma Varheenmaan väitöskirja Cardiac repolarization over the course of multiple sclerosis: Distinct features across clinical phenotypes (Sydämen repolarisaatio MS-taudin kulun aikana: Kliinisten fenotyyppien ominaispiirteet) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sari Atula HUSista ja kustoksena professori Anne Portaankorva Helsingin yliopistosta.