Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Tekstitarroja lasiseinässä.

LL Aissa Bah, väitös 8.4.2022: Eteisvärinää ei hoideta naisilla yhtä tehokkaasti kuin miehillä, vaikka riskit ovat naisilla suuremmat

Kardiologian alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Eteisvärinä on yleisin rytmihäiriö naisilla ja miehillä maailmanlaajuisesti. Sen esiintyvyys länsimaissa on noin 1–4 % väestöstä, ja esiintyvyyden odotetaan kasvavan yli 60 % vuoteen 2050 mennessä. Eteisvärinä viisinkertaistaa aivohaverin riskin ja aiheuttaa 10–15 % iskeemisistä aivohalvauksista. Korkea ikä, naissukupuoli ja muut samanaikaiset perussairaudet lisäävät tromboembolisten komplikaatioiden riskiä. Antikoagulaatiohoito vähentää tromboembolisten komplikaatioiden vaaraa eteisvärinäpotilailla noin kahdella kolmasosalla, ja sitä suositellaan tukosriskin omaaville eteisvärinää sairastaville potilaille. Naissukupuoli ja korkea ikä lisäävät eteisvärinän hoitokustannuksia

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Tässä väitöskirjassa osoitettiin, että naissukupuoli ja ikä lisäävät akuutin, alle 48 tuntia kestäneen eteisvärinäkohtauksen rytminsiirtoon liittyviä tromboembolisia riskejä etenkin rytminsiirron viivästyessä yli 12 tuntia rytmihäiriön alusta, ellei antikoagulaatiohoitoa käytetä. Antikoagulaatiohoidon käyttö naisilla, joilla oli korkea halvausriski, oli epätyydyttävää. Sukupuoli ja ikä eivät vaikuttaneet eteisvärinäpotilaiden antitromboottiseen lääkitykseen, toimenpiteiden onnistumiseen tai vuototapahtumiin sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpiteissä, mutta 12 kuukauden seurannassa merkittävien sydän- ja verisuonitapahtumien määrä oli iäkkäillä suurempi.  

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Väitöskirjan tulokset korostavat tarvetta lisätä vähintään 12 tunnin viive rytminsiirrossa riskiarvioon niille potilaille, joille suunnitellaan rytminsiirtoa akuutin eteisvärinäkohtauksen hoitoon. Antikoagulaatiohoito tulisi aloittaa etenkin iäkkäille naisille jo ennen rytminsiirtoa. Lisäksi tukosriskin arviointia ja tieteelliseen näyttöön perustuvaa antikoagulaatiohoitoa tulisi tehostaa ja optimoida etenkin naisilla, joilla todetaan eteisvärinä. 80 vuotta täyttäneiden ja iäkkäämpien eteisvärinäpotilaiden antitromboottista lääkitystä saattaisi voida harkita pidennettävän akuutin koronaarisyndrooman seurauksena, mutta väite vaatii lisätutkimusta asianmukaisesti randomoiduin tutkimuksin.

Kuvaile väitöstutkimuksesi prosessia.

Väitöskirjatyössä tutkittiin (1) sukupuolen, iän ja hoitoviiveen vaikutusta tromboembolisten komplikaatioiden ilmaantuvuuteen akuutin (alle 48 tuntia) eteisvärinäkohtauksen sähköisen rytminsiirron jälkeen (retrospektiivinen FinCV- tutkimus v. 2003-2010), (2) sukupuolten välisiä eroja antikoagulaatiolääkityksessä eteisvärinää sairastavilla potilailla, joilla todetaan aivohaveri (retrospektiivinen FibStroke- tutkimus v. 2003-2012), sekä (3) sukupuolen ja iän merkitystä eteisvärinäpotilailla, joille tehdään sepelvaltimoiden pallolaajennustoimenpide (prospektiivinen AFCAS- tutkimus v. 2008-2010).

Lääketieteen lisensiaatti Aissa Bahin väitöskirja The impact of sex and age in the treatment of patients with atrial fibrillation (Sukupuolen ja iän vaikutus eteisvärinäpotilaiden hoidossa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Katriina Aalto-Setälä Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Juha Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väitöskirja verkossa