Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Potilas sairaalassa

LL Aino Rajamäki, väitös 6.10.2023: Arviolta joka toinen follikulaarista lymfoomaa sairastava potilas kuolee etenevään lymfoomaan

Syöpätautien alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella. Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.

Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?

Tutkin follikulaarisen lymfooman eli toiseksi yleisimmän imukudossyövän ennustetta. Follikulaarinen lymfooma on hyväennusteinen ja yleensä hidaskasvuinen sairaus. Tuoreimpien tutkimusten mukaan potilaat elävät keskimäärin jopa 20 vuotta diagnoosin jälkeen. Kuitenkin useimmiten tauti todetaan levinneenä, jolloin se on luonteeltaan parantumaton. Lisäksi osalla potilaista tauti on aggressiivinen ja uusiutuu hoidoista huolimatta nopeasti.

Syövänhoito on nopeasti kehittyvä ala ja uusia hoitoja onkin tullut nopealla tahdilla markkinoille. Koska potilaiden elinajanodote on pitkä ja hoidot kehittyvät nopeasti, tutkimustietoa pitkäaikaisennusteesta nykyhoitoja käytettäessä on vain vähän. Myös taudin uusiutumisten määrästä elinaikana on vain niukasti tietoa, eikä tiedetä kuinka suuri osa potilaista kuolee follikulaarisen lymfooman vuoksi ja kuinka suuri osa muusta syystä. Jotta terveydenhuollon resurssit voitaisiin kohdentaa oikein, tulee kalliit, tehokkaat ja mahdollisesti merkittäviä haittavaikutuksia aiheuttavat hoidot suunnata oikea-aikaisesti niistä eniten hyötyville potilaille. Tämän väitöskirjatutkimuksen tavoitteena onkin tunnistaa huonoon ennusteeseen viittaavia tekijöitä ja mallintaa follikulaarista lymfoomaa sairastavien potilaiden kuolleisuutta ja annettujen hoitojen määrää.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?

Totesimme, että parantuneesta ennusteesta huolimatta lymfooma on merkittävä kuolinsyy follikulaarista lymfoomaa sairastavien potilaiden keskuudessa vielä 2000-luvulla: tutkimusaineiston potilaiden keskuudessa lähes puolet kuolemista liittyi lymfoomaan. Follikulaarinen lymfooma aiheutti ylimääräistä kuolleisuutta ainakin 10 vuoden ajan verrattuna iältä ja sukupuolelta kaltaistettuun verrokkiväestöön.

Lisäksi kartoitimme potilaiden elinaikaista hoitokuormaa simulaatiomallin avulla. Totesimme, että lähes kaikki potilaat saivat elämänsä aikana ainakin yhden aktiivisen syöpään kohdistetun hoidon, kaksi kolmasosaa potilaista kaksi hoitoa ja yksi kolmasosa potilaista kolme hoitoa. Taudin uusiutuma kahden vuoden sisällä oli yhteydessä merkittävästi huonompaan ennusteeseen.

Havaitsimme myös, että PET-kuvantamisen ja uuden koepalan avulla on mahdollista havaita follikulaarisen lymfooman muuntuminen huonoennusteisemmaksi aggressiiviseksi lymfoomaksi jo taudin varhaisessa vaiheessa.

Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?

Tulokset antavat arvokasta tietoa siitä, millainen on potilaiden odotettavissa oleva taudin kulku nykyään käytössä olevilla hoidoilla. Näitä tuloksia voidaan hyödyntää potilasohjauksessa, hoitojen yksilöllisessä kohdentamisessa sekä vertailukohtana tulevaisuudessa, mikäli hoitokäytännöt muuttuvat ja halutaan tutkia uusien hoitojen hyötyä potilaan koko elinaikaiseen tauti- ja hoitokuormaan. 

Aggressiivisiksi muuntuneiden tautimuotojen varhainen tunnistaminen PET-kuvantamista hyödyntäen nopeuttaa tehokkaan hoidon aloitusta ja voi siten parantaa ennustetta näillä huonomman ennusteen potilailla. Myös kansallista hoitosuositusta on päivitetty tämän tutkimustiedon myötä.

Tulosten valossa uusiutuneen follikulaarisen lymfooman hoitoa suunniteltaessa on olennaista kiinnittää huomiota ensilinjan hoidon vasteen kestoon. Varhainen uusiutuminen on merkki selvästi huonommasta ennusteesta ja näillä potilailla kannattaisi harkita haittavaikutustenkin uhalla eliniän lisäämiseen tähtäävien tehokkaiden hoitojen käyttöä. Isolla osalla follikulaarista lymfoomaa sairastavista potilaista on kuitenkin hyvä ennuste, ja heidän hoitonsa prioriteetti tulisi olla hoitojen pitkäaikaisten haittojen ja kustannusten minimointi.

Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?

Tutkimuksessa on hyödynnetty kahta aineistoa. Ensimmäinen näistä on yli tuhannen potilaan aineisto, joka on kerätty yhteensä yhdeksästä eri yliopisto- ja keskussairaalasta Suomesta ja Espanjasta. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty toista aineistoa, joka on kerätty Oulun yliopistollisesta sairaalasta PET-kuvantamisen käyttöön liittyen.

Lääketieteen lisensiaatti Aino Rajamäen väitöskirja Follicular lymphoma: mortality, treatment patterns, and identification of high-risk subgroups tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Maija Itälä-Remes Turun yliopistosta ja kustoksena professori Outi Kuittinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väitöstilaisuus

Väittelijän kuva

Väitöskirja

Lisätietoja:

LL Aino Rajamäki, ainoraja(a)uef.fi, p. 0505504000