Täsmähoidot pelastavat yhä enemmän syöpäpotilaita
Syöpätautien laaja kirjo ja jatkuvasti kehittyvä hoito ovat valtavia haasteita lääkärikoulutukselle, toteaa Itä-Suomen yliopiston uusi onkologian professori Outi Kuittinen.
– Viimeisten 10–20 vuoden aikana syövän biologiasta on saatu huomattavan paljon uutta tietoa. Tautikirjo laajenee yhä, kun syöpätyypit pystytään luokittelemaan yhä tarkemmin. Uudet täsmälääkkeet parantavat hoitoa vain rajatuissa potilasryhmissä, mutta niitä tulee jatkuvasti lisää.
Siinä riittää lääkäriksi opiskelevilla omaksuttavaa. – Suomalaisista joka kolmas sairastaa syövän. Yleislääkärinkin on tärkeää ymmärtää syöpähoitoja, joiden haitat tuovat potilaita päivystykseen ja vastaanotolle. Karsimme syöpätautien kurssilta kaiken epäolennaisen, mutta kurssin läpäiseminen vaatii silti valtavaa tietomäärää. Kyse on vastuusta potilaita kohtaan, Kuittinen toteaa.
Hänen tutkimuskohteenaan on erityisesti lymfooma eli imukudossyöpä, joka on yksi yleisimmistä syöpäsairauksista. Se voi ilmetä imusolmukkeissa tai eri elimissä moninaisin oirein. Imusolmukkeiden suurentuminen on joskus ainoa oire. Diagnoosin viivästyminen ei olekaan harvinaista.
– Levinneestäkin lymfoomasta on silti usein hyvät mahdollisuudet selvitä, koska sytostaattihoito tehoaa siihen hyvin ja sytostaatit kulkeutuvat kaikkialle elimistöön.
Vain aivoihin sytostaattihoitoa on vaikea ulottaa, koska aivoja suojaava veri-aivoeste estää lääkkeen kulkua. OYSissä, missä Kuittinen vastaa pahanlaatuisten lymfoomien hoidosta, aivolymfooman hoidossa on käytetty kokeellista BBBD- eli veri-aivoesteen aukaisuhoitoa lupaavin tuloksin. Veri-aivoeste avataan vahvalla sokeriliuoksella, jonka jälkeen lääkkeet voidaan antaa suoraan aivoverenkiertoon.
BBBD-hoitoa ei anneta missään muualla Euroopassa. Tulosten perusteella se auttaa selvästi vähentämään aivolymfooman uusimista.
30 vuotta sitten Kuittisen tullessa alalle lymfoomia tunnettiin yhdeksän, nyt jo 93. Lymfoomaan kuoli tuolloin 80 prosenttia, nyt enää 20–30 prosenttia sairastuneista. – Useisiin lymfooman alatyyppeihin on saatu uusia täsmälääkkeitä ja vasta-aineita. Syöpähoitojen haittoja osataan hoitaa entistä paremmin, mikä mahdollistaa myös isommat ja tehokkaammat lääkeannokset.
Aiemmin tappavaan manttelisolulymfoomaan on esimerkiksi rakennettu sytostaatti-, vasta-aine- ja kantasoluhoidoista yhdistelmä, jolla valtaosa potilaista jää eloon. – Pohjoismaisen lymfoomaryhmän tutkimus muutti tämän taudin hoidon koko maailmassa, kertoo yhteistyöhön osallistunut Kuittinen.
Hänen ryhmänsä tutkii lymfooman hoitoa monesta näkökulmasta kliinisistä lääketutkimuksista aina syövän biologisten mekanismien selvittämiseen. Tutkimus valaisee esimerkiksi oksidatiivisen stressin merkitystä lymfoomissa ja sitä, miten lymfooman leviäminen keskushermostoon olisi ennakoitavissa ja ehkäistävissä.
Lymfoomadiagnoosin viivästymisen syihin pureudutaan parhaillaan valtakunnallisessa tutkimuksessa. Potilashaastatteluilla selvitetään hoitopolun kulkua ensioireista lääkärille hakeutumiseen, diagnoosiin ja hoidon aloitukseen. – Näin nähdään, missä kohtaa on viiveitä ja aiheuttaako niitä esimerkiksi tiedon puute potilailla tai terveyskeskuksissa. On tärkeää selvittää myös, pääsevätkö ihmiset tasa-arvoisesti tutkimuksiin ja hoitoon.
– Seitsemän prosenttia potilaista kuolee lymfoomaan jo ennen kuin koepalasta on saatu vastaus, joten diagnostiikkaa on selvästi syytä aikaistaa.
Oulussa on viiveistä huolimatta maan parhaat lymfooman hoitotulokset. Itä-Suomen yliopiston professuurin myötä Kuittinen aloitti ylilääkärin sivutoimessa OYSin lisäksi myös KYSissä, missä lymfoomien hoito on siirtymässä veritaudeilta syöpätautien puolelle. – Ajattelisin, että minulla on siihen annettavaa tällä kokemuksella.
Kun yhä useampi selviytyy syövästä, syöpähoitojen pitkän aikavälin vaikutukset kiinnostavat entistä enemmän. – Selvitämme juuri, miten follikulaarisen lymfooman ensilinjan hoito on vaikuttanut muihin syöpiin sairastumisen riskiin myöhemmin. Tavoitteena on, että hoitoja valittaessa pystyttäisiin arvioimaan niiden vaikutusta entistä pitemmälle potilaan tulevaisuuteen.
Outi Kuittinen
- Itä-Suomen yliopiston onkologian professori 1.8.2018–
- s.1962
- LL 1988, Kuopion yliopisto
- Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri 1996 ja LT 2003, Oulun yliopisto
Tärkeimmät tehtävät
- Erikoislääkärin ja ylilääkärin tehtävät, OYS 1996–, KYS 2018–
- Syöpätautien dosentti 2010, Oulun yliopisto