Lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa Kuopion kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Palliatiivisen lääketieteen koulutus Suomessa. Palliatiivinen hoito tarkoittaa parantumattomasti sairaan ihmisen kokonaisvaltaista hoitoa lievittämällä oireita, tukemalla elämänlaatua ja auttamalla potilasta sekä hänen läheisiään. Välittömästi kuolemaa edeltävää palliatiivista hoitoa kutsutaan saattohoidoksi.
Palliatiivisen hoidon tarve kasvaa sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Väestön eliniän piteneminen johtaa syöpäsairauksien ja muiden vakavien, parantumattomien sairauksien lisääntymiseen. Suomessa saattohoidon ja palliatiivisen hoidon saatavuus on merkittävästi parantunut viime vuosina. Henkilöstömitoituksesta sekä työntekijöiden osaamis- ja pätevyysvaatimuksista on laadittu ohjeet. Palliatiivisen hoidon järjestäminen kattavasti maassamme edellyttää lääkäreiden ja muun henkilöstön koulutusta. Väitöstyössäni olen tutkinut lääketieteen opiskelijoiden palliatiivisen lääketieteen opetusta sekä valmiiden lääkäreiden erityispätevyyskoulutusta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Vuosina 2018–2019 tutkimme valmistumassa olleiden lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia palliatiivisen lääketieteen oppimisesta. Opiskelijoiden mielestä koulutus valmisti melko hyvin hoitamaan potilaan kärsimystä ja kuolemaa. Helsingin ja Tampereen yliopistoissa oli jo silloin erillinen palliatiivisen lääketieteen oppiaine ja niissä vastaukset kuvastivat parempaa valmiuden tunnetta kuin Turun ja Oulun yliopistoissa. Osoitin toisessa osajulkaisussani vuonna 2020 valmistuneen suomalaisen suosituksen yhdenmukaiseksi eurooppalaisen EDUPALL-opetussuunnitelman kanssa. Suomalaisen suosituksen tuntimäärä (82) on laajempi kuin kansainvälisen (75).
Palliatiivisen lääketieteen opetus pakollisena alkoi vasta 2021–2022 Turussa ja 2022-2023 Itä-Suomessa. Lääketieteen lisensiaatin tutkinnon laajuus on 360 opintopistettä, josta palliatiiviselle lääketieteelle on nyt varattu Turussa 1.0 ja Itä-Suomessa 2.0 op. Kurssin työmäärää opiskelijat pitivät liian suurena kurssille osoitettuun aikaan nähden. He toivoivat enemmän potilaskontakteja. Havaitsin lääketieteen opiskelijoiden asenteiden palliatiivista hoitoa kohtaan muuttuneen myönteisemmiksi. Palliatiivisen lääketieteen opetus auttaa lääketieteen opiskelijoita kohtaamaan vaikeiksi koettuja kuolemaan ja suruun liittyviä asioita sekä tukee heidän ammatillista kasvuaan. Sekä erityispätevyyden jo suorittaneet että vasta koulutuksessa olleet lääkärit arvioivat kurssin antaneen suurimman osan taidoista, joita tarvitaan asiantuntijana työskentelyyn.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Valtakunnallinen suositus palliatiivisen lääketieteen perusopetuksen opetussuunnitelmaksi määrittelee kaikkien yliopistojen lääketieteen lisensiaatin koulutukseen sisältyvälle palliatiivisen lääketieteen opetukselle yhteiset sisällöt ja oppimistavoitteet. Opetusta annetaan palliatiivisen oppiaineen järjestämän kurssin lisäksi integroidusti useilla erikoisaloilla. Väitöskirjani tutkimustuloksia voidaan hyödyntää palliatiivisen lääketieteen koulutuksen kehittämisessä sekä opetussuunnitelmien, opetuksen ja oppimisen arvioimisessa. Koulutuksella voidaan parantaa valmistuvien lääkäreiden kykyä ottaa puheeksi ja käsitellä vaikeita, elämän loppuvaiheen hoitoon liittyviä asioita potilaiden ja heidän läheistensä kanssa. Suomalainen suositus on yhdenmukainen päivitetyn eurooppalaisen EDUPALL-opetussuunnitelman kanssa. Väitöstyöni tuloksia kansallisen palliatiivisen lääketieteen opetussuunnitelman laatimisesta sekä integroimisesta koulutusohjelmaan voidaan hyödyntää kansainvälisestikin.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Vuosina 2018–2019 viimeisen vuoden kaikille lääketieteen opiskelijoille jaettiin opetustilanteiden yhteydessä kyselykaavake. Vastauksia saatiin neljästä tiedekunnasta yhteensä 175 kpl. Itä-Suomen yliopistosta vastauksia tuli vain 4 kpl, joten niitä ei analysoitu lainkaan.
Valtakunnallisen palliatiivisen lääketieteen opetusohjelman sisältö analysoitiin ja sitä verrattiin eurooppalaiseen päivitettyyn suositukseen.
Palliatiivisen lääketieteen pakollinen opetus toteutui ensimmäiseksi Turun ja Itä-Suomen yliopistoissa valtakunnallisen EduPal-suosituksen mukaisesti. Näiden kahden yliopiston opetuksen vaikuttavuutta tutkittiin sekä laadullisin että numeraalisin keinoin.
Vuosina 2018–2019 postitin kyselykaavakkeen kaikille palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden suorittaneille lääkäreille. Vertailuryhmänä olleille erityispätevyyskurssilaisille kaavake jaettiin viimeisen lähiopetuskerran yhteydessä. Erityispätevyyden koulutusohjelmat analysoitiin vuosilta 2008–2024 laadullisin menetelmin.
Lääketieteen lisensiaatti Aija Vanhasen väitöskirja Palliatiivisen lääketieteen koulutus Suomessa 2008–2024 tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Juho Lehto Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Reino Pöyhiä Itä-Suomen yliopistosta.
Lisätietoja:
LL Aija Vanhanen, [email protected]
