Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kestävyystesti.

Liikuntalääketiede juhlistaa 30-vuotista taivaltaan Kuopion ja Itä-Suomen yliopistoissa

Liikuntalääketieteen 30-vuotisjuhlassa kuullaan opiskelijoiden tutkimusaiheista ja oppiaineen historiasta. Juhlapuhujana on Sami Jauhojärvi, joka käsittelee esityksessään tiimityön merkitystä tulosten tekemisessä.

Liikuntalääketiede on itsenäinen lääketieteen erikoisala, jonka tehtävänä on edistää väestön terveyttä sekä ehkäistä, hoitaa ja kuntouttaa sairauksia ja vammoja yksilöllistä ja omatoimista fyysistä aktiivisuutta hyödyntäen.

Liikuntalääketieteen erikoislääkärit muodostavat liikuntalääketieteellisen asiantuntemuksen ydinjoukon, mutta on selvää, että heidän lisäkseen tarvitaan myös muita liikunnan ja terveyden välisiin yhteyksiin perehtyneitä henkilöitä. Näin todettiin vuonna 1991 Kuopion yliopiston terveydenhuollon koulutusohjelman liikuntalääketieteen suuntautumisvaihtoehdon opetussuunnitelmassa.

Ensimmäiset liikuntalääketieteeseen suuntautuvat terveydenhuollon opiskelijat aloittivat Kuopion yliopistossa vuonna 1992. Koulutuksen historia juontaa kuitenkin paljon pidemmälle.  

Avoimen korkeakoulun opinnoista syntyi liikuntalääketieteen suuntautumisvaihtoehto yliopistoon

Kuopioon perustettiin Liikuntalääketieteen tutkimuslaitos vuonna 1976. Vuonna 1982 alkoi liikuntalääketieteen avoin yliopisto-opetus Kuopion yliopiston kesäyliopistossa approbaturin eli nykyisten perusopintojen laajuisena, ja vuonna 1988 koulutus laajeni nykyisiä aineopintoja vastaavalla kokonaisuudella.  Suuri osa erillisarvosanan opiskelleista oli kuntohoitajan, lääkintävoimistelijan tai erikoislääkintävoimistelijan tutkinnon suorittaneita. Heidän keskuudestaan nousi toive, että opiskeluja voisi jatkaa vielä yliopistossa maisteriksi asti, ja toiveeseen vastattiin Kuopion yliopistossa liikuntalääketieteen suuntautumisvaihtoehdolla vuonna 1992. Koulutuksesta vastasi silloinen fysiologian laitos.

Oppiaineen vastuuhenkilönä toimi lähes 20 vuoden ajan dosentti Heikki Pekkarinen, joka oli mukana myös tutkintokoulutusta valmistelleessa työryhmässä. Pekkarinen oli innokas, ennakkoluuloton ja useasti palkittu opetuksen kehittäjä. Liikuntalääketieteen perusopintoja opiskeltiin parhaimmillaan yli 20 paikkakunnalla ympäri Suomea. Samalla koulutus työllisti laajan joukon liikuntalääketieteen asiantuntijoita.

– Verkko-opetus ei ollut vielä muodissa, vaan opetusta perus- ja aineopinnoissa järjestettiin iltaisin ja viikonloppuisin useilla paikkakunnilla. Tosin Heikki Pekkarinen loi ensimmäisen verkkojakson jo vuonna 2000. Tätäpä sitten moni ihmetteli, että voiko noinkin opettaa, muistelee Itä-Suomen yliopiston nykyinen liikuntalääketieteen yliopistolehtori Mika Venojärvi.

Pekkarinen menehtyi vuonna 2009. Hänen muistoaan on kunnioitettu jakamalla liikuntalääketieteellisen Puijo Symposiumin yhteydessä ”Heikki Pekkarinen Memorial Award” vuodesta 2014 lähtien.

Yhä useampi suorittaa opinnot alusta asti tutkinto-opiskelijana

Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät nykyiseksi Itä-Suomen yliopistoksi vuonna 2010. Liikuntalääketieteen opetuksessa puhalsivat sen jälkeen muutoksen tuulet. Aineopinnot siirtyivät yliopistolle, valinta- ja hakukriteerit muuttuivat, yhteistyö ergonomian ja kansanterveystieteen oppiaineiden kanssa syveni, Jyväskylän yliopiston kanssa kehitettiin edelleen jatkuvia yhteisiä opintoja ja oppiaine sai ensimmäisen professorinsa, kun Heikki Tikkanen aloitti tehtävässä vuonna 2015.

Vuonna 2016 ergonomia, kansanterveystiede ja liikuntalääketiede yhdistettiin Terveyden edistämisen koulutusohjelmaksi ja tutkinto-opiskelijaksi voi ensimmäistä kertaa hakea ilman avoimessa yliopistossa suoritettuja perusopintoja. Koulutusohjelmasta tulikin heti suosittu hakukohde. Hakijoita on noin 600 vuosittain ja sisäänotto on noussut 30 opiskelijasta 42 opiskelijaan, joista liikuntalääketieteen eli nykyisin terveysliikunnan suuntautumisvaihtoehdon valitsee vuosittain, noin puolet eli 14–20 opiskelijaa. Lisäksi vuodesta 2019 on voitu valita viisi opiskelijaa maisterihaussa joka toinen vuosi.

Tutkintorakennetta on uudistettu viimeksi vuonna 2020, jolloin myös uudistettiin terveysliikunnan perus- ja aineopinnot. Nykyään oppiaineesta vastaa biolääketieteen yksikkö. Opiskelijoista yhä useampi suorittaa opinnot perusopinnoista alkaen päätoimisena tutkinto-opiskelijana ja monelle tutkinto on ensimmäinen, vaikka oppiaine on yhä suosittu myös terveydenhuollon AMK-tutkinnon suorittaneiden keskuudessa. – Nämä muutokset lisäävätkin tarvetta lähiopetukselle ja lääketieteen painottamiselle opinnoissa entistä enemmän, Tikkanen sanoo.

Oppiaineesta on valmistunut 239 terveystieteiden maisteria, joista ensimmäinen valmistui vuonna 1993. Liikuntalääketiedettä opiskelleet terveystieteiden maisterit ovat työllistyneet hyvin aikojen saatossa. Lue lisää UEF Liikuntalääketiede -blogista

Tutkimus on tärkeä osa oppiaineen toimintaa

Oppiaineen jatko-opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Tällä hetkellä jatko-opiskelijoita on noin kymmenen, ja heidän tutkimukselleen on saatu rahoitusta muun muassa yliopiston uudesta työelämätohtorijärjestelmästä.  Tähän mennessä 22 henkilöä on väitellyt Kuopiossa liikuntalääketiede pääaineenaan pääosin fysiologian laitoksen ja Kuopion Liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen alaisuudessa. Lisäksi monet valmistuneista ovat väitelleet muissa yliopistoissa. Oppiaineesta valmistuneet ovat vuosien saatossa menestyneet myös Liikuntalääketieteen tutkimuskilpailussa.

30-vuotisjuhla alkaa seminaariesityksillä

Liikuntalääketieteen 30-vuotisjuhlaa vietetään 18.11.2022. Juhlaan on kutsuttu oppiaineessa työskennelleitä ja vaikuttaneita sekä nykyisiä ja entisiä opiskelijoita.  

Juhlapäivä alkaa opiskelijoiden seminaariesityksillä Snellmanian luentosalissa SN201 klo 12–16. Esillä ovat seuraavat opinnäytetyön aiheet:

  • Akuutti: krooninen kuormasuhteen ja hyvinvointikyselyn yhteys loukkaantumisten ja sairasteluiden esiintyvyyteen naisjalkapalloilijoilla
  • Fitspiration eli inspiroivat fitnesskuvat sosiaalisessa mediassa ja niiden vaikutus naisten minäkäsitykseen
  • Golfin ja kävelylajien harrastajien liikuntamotivaatiot ikääntyneillä
  • Koronaepidemian yhteydet 2–6-vuotiaiden lasten digitaalisen median käyttöön, fyysiseen aktiivisuuteen ja sisäleikkeihin vapaa-ajalla
  • Suomalaisten sauvakävelijöiden ja lajista kiinnostuneiden liikunnan harrastamisen motivaatio ja motiivit 
  • Tasapainoharjoittelun vaikutus tasapainottelutilanteen aikaiseen kognitioon 10–12-vuotiailla lapsilla
  • Terveysvalmennustraditio, sen tämänhetkiset haasteet ja niiden ylittäminen.
  • Vammojen ja sairauksien ilmaantuvuus suomalaisilla maajoukkuetason paraurheilijoilla
  • Vanhempien tuen yhteys 15-vuotiaiden fyysiseen aktiivisuuteen

Tuonela-kerhotalolla järjestettävän iltajuhlan avaa professori Heikki Tikkanen. Pääesiintyjänä on Sami Jauhojärvi, joka puhuu tiimityöstä ja sen merkityksestä tuloksen tekemisessä otsikolla ”Yhdessä onnistumme”. Oppiaineen historiasta kertoo Mika Venojärvi. Ilta jatkuu musiikin, hyvän ruuan ja verkostoitumisen merkeissä.

Juhlien järjestämistä ovat tukeneet biolääketieteen yksikön ja Jatkuvan oppimisen keskuksen lisäksi myös Immuno Diagnostic, Fysioline, Medikro, Nordic Health Academy, Sunset TL ja VK-kustannus.

Lisää tietoa oppiaineen historiasta ja 30-vuotisjuhlan tunnelmia UEF Liikuntalääketiede -blogissa juhlia seuraavalla viikolla: https://blogs.uef.fi/uefllt/  

Lisätietoja:

Mika Venojärvi, FT, dos.

Itä-Suomen yliopisto, biolääketiede, liikunta- ja urheilulääketiede

mika.venojarvi(a)uef.fi

040-355 2248