Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Alakoulun oppilas tekemässä matematiikan tehtäviä.

Lasten myönteinen suhtautuminen matematiikkaan hiipuu ensimmäisten kouluvuosien aikana

Lasten kiinnostus matematiikkaa kohtaan sekä heidän käsityksensä omasta osaamisestaan ovat keskimäärin varsin myönteisiä koulupolun alussa, mutta muuttuvat kolmen ensimmäisen vuoden aikana vähemmän myönteisiksi. Kiinnostuksen ja minäkäsityksen muutokset ovat myös yhteydessä toisiinsa. Toisin sanoen, jos lapsen kiinnostus hiipuu, heikkenee myös hänen käsityksensä omasta osaamisestaan, ja päinvastoin. 

Tämä selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta, jossa selvitettiin, miten lasten matematiikan motivaatio kehittyy ensimmäisten kouluvuosien aikana ja miten tuo kehitys on yhteydessä matematiikan osaamiseen. Tutkimuksessa seurattiin lähes kolmeasataa lasta kolmen vuoden ajan. 

– Merkittävä havainto oli, että sekä myönteisempi motivaatio koulun alussa että vähäisempi motivaation heikkeneminen seurannan aikana ennustivat parempaa osaamista kolmannella luokalla, kun erot lähtötilanteen osaamisessa otettiin huomioon, kertoo professori Markku Niemivirta.

Koulun aloittaneiden motivaatiossa ja osaamisessa ei ollut sukupuolieroja, mutta seurannan päättyessä tyttöjen motivaatio oli heikentynyt keskimäärin enemmän kuin poikien.

Sukupuolittunut kehitys alkaa näkyä

Tutkimus osoittaa, että lapset kykenevät arvioimaan matematiikan motivaatiotaan osuvasti jo koulupolkunsa alussa. Kiinnostusta ja omaa osaamista koskevat arviot ovat jo eriytyneet, vaikka ovatkin vahvasti yhteydessä toisiinsa. 

– Onkin luonnollista, että se, missä kokee pärjäävänsä, kiinnostaa enemmän. Ja myös toisinpäin eli sellaisessa ehkä pärjää paremmin, mikä kiinnostaa.

Koulupolun alun myönteinen motivaatio alkaa keskimäärin kuitenkin heiketä heti seuraavien kouluvuosien aikana, ja muutoksen määrällä on yhteys myöhempiin eroihin osaamisessa. Vaikka sukupuolieroja osaamisessa ei ole, tyttöjen keskimäärin kielteisempi motivaation muutos kuvastaa valitettavaa sukupuolittunutta kehitystä, jonka jäljet näkyvät vielä paljon myöhemmin.

Käytänteitä mielenkiinnon ylläpitoon ja onnistumisen kokemuksia

Vaikka tutkimuksessa havaittu kielteinen muutos kuvastanee osin lasten realistisemmaksi kehittyvää itsearviota, tutkijat epäilevät oppiaineen asteittaisella vaikeutumisella ja suoritusten korostumisella olevan oma vaikutuksensa. 

– Tutkimuksessa havaittu muutoksen yhteys osaamiseen osoittaa kuitenkin myönteisen kiinnostuksen ja minäkäsityksen lisäarvon. Olisikin tärkeää kehittää ja soveltaa opetuksessa sellaisia käytänteitä, jotka tukisivat ja ylläpitäisivät matematiikan kiinnostavuutta ja vahvistaisivat lapsen onnistumisen kokemuksia, tiivistää Niemivirta.

Motivaatio, oppiminen ja hyvinvointi -tutkimusryhmän kolmivuotisen tutkimuksen aikana lapset arvioivat vuosittain kuinka kiinnostavina he pitivät matematiikkaa ja kuinka osaaviksi itsensä siinä kokivat. Matematiikan osaamista arviointiin testein ja opettajan antamilla arvioilla.
 

Artikkelin tiedot:
Niemivirta, M., Tapola, A., Tuominen, H., & Viljaranta, J. (2023). Developmental trajectories of school-beginners’ ability self-concept, intrinsic value and performance in mathematics. British Journal of Educational Psychology. https://doi.org/10.1111/bjep.12655 

Lisätietoja: 
Professori Markku Niemivirta, markku.niemivirta(at)uef.fi, p. 050 518 9827 
https://www.molewe.net/