Kuntaliitoksilla ei ole ollut vaikutusta kuntien perusopetustoimen oppilas- tai opetustuntikohtaisten kustannusten kehitykseen. Tieto käy ilmi Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen tuoreesta tutkimuksesta.
Lainsäädäntötutkimuksen yliopisto-opettajan Niko Vartiaisen mukaan yksi mahdollinen selitys tutkimustulokselle voi olla se, että kuntaliitokset eivät ole antaneet kunnille ylimääräistä sysäystä tehdä muutoksia kouluverkossa. Mikäli koulujen lakkauttamiset tuovat kustannussäästöjä, säästöjä ei ole saavutettu kuntaliitoksista johtuen, sillä koulujen määrää on vähennetty niin liitos- kuin muissakin kunnissa.
Kuntaliitosten vaikutuksia mitattiin tutkimuksessa vertailemalla kuntaliitoksen toteuttaneiden kuntien oppilas- ja opetustuntikohtaisten kustannusten kehitystä valikoituun vertailuryhmään, jossa kunnat eivät olleet toteuttaneet liitoksia.
Tutkimus kohdistui kunta- ja palvelurakenneuudistuksen eli niin kutsutun PARAS-hankkeen aikana toteutettuihin liitoksiin. Yhteensä tutkimuksen kohdejoukkoon kuului 40 vuosina 2007–2013 toteutettua kuntaliitosta vertailukuntineen.
Lainsäätäjän PARAS-hankkeelle asettamat tavoitteet liittyivät muun muassa kuntien kustannusten kasvun hillintään ja kuntapalvelujen tuottavuuden parantamiseen. Julkisten palvelujen tuotannon yksikkökokoa on muutoinkin pyritty kasvattamaan kuntaliitoksia tukevien toimenpiteiden sekä myös kaatuneiden ja meneillään olevan sote-uudistusten myötä.
Uuden tutkimuksen tulokset vahvistavat perusopetuksen osalta aikaisempien tutkimusten tuloksia, joiden mukaan yksikkökoon kasvattaminen kuntaliitoksin ei ole johtanut kustannussäästöihin.
Tutkimus ”Onko PARAS-hankkeen tavoitteet saavutettu kuntien perusopetustoimessa? Tutkimus kuntaliitosten meno- ja tuottavuusvaikutuksista” on julkaistu Focus Localis -aikakauskirjan numerossa 1/2021.
