Kuntaliitoksilla ei ole ollut hyödyllisiä elinkeinovaikutuksia millään mittarilla mitattuna, selviää lainsäädäntötutkimuksen tutkija Niko Vartiaisen tutkimuksesta.
– Vaikka kunnan asukasluku kasvaa paperilla, tulokset osoittavat, ettei kuntarajojen poistaminen tee kunnasta houkuttelevampaa sijoittumiskohdetta asukkaille, työpaikoille tai yrityksille, Vartiainen sanoo.
Suomessa on toteutettu edellisillä hallituskausilla suuri määrä kuntaliitoksia niin kutsutun PARAS-hankkeen ja sitä seuranneen kuntarakenneuudistuksen puitteissa. Erityisesti vuosiin 2007–2013 ajoittunut PARAS-hanke tuotti paljon kuntien yhdistymisiä. PARAS-hankkeen tavoitteena oli muun muassa elinvoimaisen kuntarakenteen muodostaminen. Vaikka liitokset mahdollistaisivat kunnille paremmat edellytykset elinkeinopolitiikan harjoittamiselle, eivät kunnat ole pystyneet hyödyntämään liitosten tuomaa potentiaalia.
Tutkimuksessa tutkittiin PARAS-hankkeen aikana toteutettuja kuntaliitoksia elinkeinovaikutusten näkökulmasta ja selvitettiin, lisääkö kuntaliitos kunnan houkuttelevuutta asukkaiden, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten sijoittumispäätösten suhteen. Elinkeinotoiminnan mittareina käytettiin asukasluvun, yksityisen sektorin työpaikkojen ja yritysten lukumäärän kehitystä. Analyysi toteutettiin siten, että kuntaliitoksen toteuttaneille kunnille muodostettiin vertailuryhmä niiden kuntien joukosta, jotka eivät olleet toteuttaneet liitosta. Vertailuryhmä muodostettiin ”kaltaistamalla” aineistoa siten, että vertailuryhmän kunnat olivat elinkeinotoimintaan vaikuttavilta ominaisuuksiltaan samankaltaisia liitoskuntiin nähden. Tällä tavoin ryhmien väliset erot elinkeinotoiminnan kehityksessä voitiin katsoa johtuvan kuntaliitoksen vaikutuksesta.
Tutkimus on julkaistu Focus Localis -aikakauskirjassa.
Lisätietoja:
yliopisto-opettaja Niko Vartiainen, puh. 050 4109 430, niko.vartiainen(at)uef.fi