Kokemuksia kotitalousopettajan opinnoista

– Olen Ali Kupiainen, syntynyt vuonna -91 ja kotoisin Lahdesta.

Ali on aloittanut kotitalousopettajan opinnot Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella syksyllä. Lisäksi hän valmentaa koripalloa Kataja Basketissa. Ali kasvoi Lahdessa ja on käynyt siellä Nastolassa peruskoulun.

– Äitini on suomalainen ja isäni Afrikasta, äidillä juuret ovat Pohjois-Karjalassa.

Ali kuvailee, että lähtökohdat ja peruskouluvuodet Lahdessa eivät olleet helppoja. 1990-luvulla etninen monimuotoisuus puuttui ja monella oli ennakkoluuloja häntä kohtaan.  Samaistuttavia roolimalleja oli hankalaa omasta elinpiiristä löytää.

– Omalla luokalla, saati opettajissa ei ollut juurikaan samaistuttavia persoonia.

Ali kokee, että haastavat kouluvuodet ovat antaneet kuitenkin itsevarmuutta ja siten ikävätkin kokemukset hän kokee nykyisin vahvuutenaan.

– Se, että on joutunut puolustamaan itseään varsinkin sanallisesti ja joutunut perustelemaan asiansa hyvin, on antanut vahvuutta persoonaan ja verbaalisiin taitoihin sekä esiintymiseen, Ali summaa.

Urheilu ja etenkin koripallo on ollut läheinen harrastus, ja se on suorastaan pelastanut joutumasta vääriin piireihin ja kuvioihin. Alin kokemus on, että heikosta sosioekonomisesta asemasta ponnistaminen on haastavaa, mutta oikeanlaisten ympäristöjen löytäminen ja työskentely paremman eteen, voi mahdollistaa paremman tulevaisuuden.

– Osa kouluaikaisista tutuista on nykyään pahoissa ongelmissa päihteiden kanssa, Ali harmittelee.

Jalkapallo vaihtui korikseen ala-asteella. Alin äiti ehdotti vaihtoehdoksi korista hänen ollessaan kolmosluokalla.

– Äiti kaivoi esiin puhelinluettelon ja löysi sieltä Namika Lahden mainoksen. Menin treeneihin ja siitä se sitten lähti, Ali muistelee.

Yläkoulun arvosanoilla ei päässyt urheilulukioon, mutta hän pääsi varasijalta Koulutuskeskus Salpaukseen, jossa suoritti Catering-alan perustutkinnon. Ammattikoulun jälkeen Ali kävi armeijan. Työllistyminen Lahdessa osoittautui haastavaksi ja serkun avulla mahdollistui muutto Helsinkiin.

Ympäristönvaihdos teki hyvää ja Ali pääsi Helsinki-Vantaan lentokentälle töihin. Tämän kokemuksen myötä aukeni työpaikat myös muualle. Ali saikin paljon kokemusta ravintola-alalta. Kokemusta kertyi sushiriisin valmistuksesta suuriin bankettitilaisuuksiin ja paljon siltä väliltä.  Pikkuhiljaa syntyi kokemus, että ala ei kuitenkaan enää tunnu omalta.

– Keittäminen ei enää innostanut. Työ alkoi tuntua raskaalle, Ali kertaa.

Opiskelijan mieleen piirtyy erityisesti yksi kokemus, joka viitoitti tietä pois ravintolan keittiöstä. Erään keittiövuoron jälkeen silloinen yksikönpäällikkö pyysi Alia tuuraamaan salin puolella ja tämän kokemuksen myötä jäi vahva tunne, että työt ihmisten parissa olisivatkin parempi vaihtoehto ulospäinsuuntautuneelle ja ihmisläheiselle ravintolakokille.

– Huomasin, että tykkään palvella, auttaa ja kohdata ihmisiä, hän kuvailee.

Ali hakikin seuraavaksi Haaga-Heliaan restonomin tutkintoa suorittamaan ajatuksena, että vuoro- tai ravintolapäällikön työt voisivat olla seuraava askel omalla uralla. Hän suoritti tutkinnon kolmessa vuodessa. Kansainvälinen EM turnaus tarjosi opinnäytetyölle aiheen ja yhdisti näin rakkaan koripallon ja koulutuksen. Turnauksen illallisella oli edustus 16 kisamaasta, ja Ali järjesteli tätä tapahtumaa osana opinnäytettään. Kokemus osoittautui hyvin arvokkaaksi ja opettavaiseksi. Hän oppi järjestelyjen ja niistä saamansa hyvän palautteen ansiosta sen, että urheilu yhdistää eri ryhmiä. Pitää uskaltaa heittäytyä, olla erilainen ja muuttaa vanhoja toimintatapoja. Avoimen keskustelun avulla asiat voi tehdä paremmaksi.

– Koripallo on yhteinen kieli ja yhteinen asia. Järjestelyissä minulla oli mahdollisuus näyttää, mikä lajissa on todella tärkeää ja arvokasta, Ali kertoo

Kotitalousopettajaksi ravintola-alalta

Ali asui Helsingissä ja myös haki ensisijaisesti Helsinkiin. Joensuu tuli vaihtoehtona mukaan, koska koulutusta tarjotaan näissä kahdessa kaupungissa. Luontevaksi siirtyminen tuli myös siksi, että Joensuu on vahvasti koriskaupunki. Alia pyydettiinkin korisjunnujen valmentajaksi jo ennen muuttoaan uuteen kaupunkiin. Hän valmentaa kolme kertaa viikossa Kataja Basketin U14 poikia ja harjoittelee itsekin seuran kehitysjoukkueessa.

– Koris ei tule ikinä poistumaan elämästä! Ali vakuuttaa.

Valmentamisesta on paljon apua myös oman opettajuuden kehittämisessä. Alin mukaan aitous ja rehellisyys ovat hänen tärkein työkalunsa niin valmentamisessa kuin opettajuudessa. Myös innostaminen on opettajalle tärkeää. Opettajan vastuulla on innostaa ja sytyttää palo aiheeseen. Tämän jälkeen onkin hyvin paljon oppilaasta kiinni, miten oppiminen etenee. Hyvää edistymistä pidetään yllä ja ”hienosäädetään” positiivisella ja oikea-aikaisella palautteella.

– Tärkeää on asettaa heti raamit tekemiselle ja näiden kehysten sisällä oppijalla on vapaus ja autonomia. Oppijahan kuitenkin päättää siitä, kuinka paljon ja miten hyvin hän panostaa omaan oppimiseensa, Ali summaa.

Opettajaopiskelija harmittelee, että opettajuus ei Suomessa ole vieläkään kovin monimuotoista ja tähän hän toivoo itsekin esimerkillään tekevänsä muutosta.

– Haluan olla opettajana innostava kohtaaja ja ajatusten kirkastaja, jonka lähtökohtana on positiivinen viestintä, Ali tiivistää tavoitteitaan.

Hän osaa valmentamisen kautta nähdä myös nuorten koulunkäynnin ja harrastamisen hyvin kokonaisvaltaisesti. Ali on sitä mieltä, että koulun pitää sujua, jotta voi osallistua etenkin tavoitteelliseen harrastukseen ja väsyneenä ei kannata tulla urheilemaan. Tämä voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vahingollisen kierteen, joka heijastuu takaisin koulunkäyntiin ja päinvastoin. Tässä kohtaa on parempi levätä ja viheltää peli poikki.

– Jos koulu ei rokkaa, niin ei ole asiaa treeneihin! Jos väsyttää, niin silloin lepoa ja hyvää ruokaa, juniorivalmentaja kiteyttää osuvasti.

Opettajan opintoihin kovan työn kautta

Opiskelupaikka haaveammattiin varmistui neljännellä yrittämällä. Alilla on niin vahva pohja ravitsemuksesta ja keittiössä työskentelystä, että taitoaine kotitaloustiede vaikutti todella selkeälle valinnalle, vaikka myös luokanopettajaopinnot olivat vaihtoehtona mukana haussa. Ravitsemus on tärkeää urheilussa ja tätäkin kautta suunta vaikutti luontevalle.

Ali kokee, että VAKAVA-kokeessa häntä auttoi erityisesti se, että ennakkomateriaalia ei haussa 2021 ollut. Hänen mielestään tämä onkin tasa-arvoisempi tapa suorittaa valintakoe. Hän oli alusta saakka vakuuttunut, että pääsee kyllä yliopistoon, jos vain ensimmäinen vaihe menee läpi. Kakkosvaihe valinnassa menikin erinomaisesti, lähes täysin pistein.

Helsingin yliopiston avoimessa yliopistossa suoritetut 25 opintopisteen kasvatustieteen opinnot auttoivat myös valmistautumiseen, ja lopulta näistä sai myös osan luettua hyväksi tutkinto-opiskelun alettua.

Kokemuksesta on etua kotitalousopettajan opinnoissa

Kotitalousopettajaopiskelijan ensimmäinen syksy yliopisto-opintojen parissa on mennyt hieman hajanaisten kurssien suorittamiseen. Parasta on ollut kuitenkin, kun on päässyt opiskelemaan. Ali on päässyt tekemään jo kakkos- ja kolmosvuoden opintoja, koska peruskursseja on saanut jonkun verran korvattua restonomitutkinnon vuoksi. Restonomiopinnoista on ollut ehdottomasti paljon hyötyä. Substanssiosaaminen ja hiljainen tieto alasta ovat olleet eduksi jo opintojen alkuvaiheessa.

- Kun muut ovat opetelleet keittiötyöskentelyn perusteita, olen voinut jo ajatella, että miten näitä taitoja itse opettaisin 20 ihmiselle, Ali kertoo.

Joensuussa kaikki on lähelllä

Ali kiittelee, että kaikki palvelut ovat todella lähellä, etenkin kun asuu keskustassa. Tosin kauppojen aukioloajat ja ravintolatarjonta voisivat olla helsinkiläisen mielestä laajemmat. Ali kiittelee myös kaupungin siisteyttä ja asioinnin helppoutta. Myös kampusalue saa kiitosta. Kampukselta löytyy kaikki tarvittava kuten kuntosali, ja treenipaikka Joensuu Areena on ihan vieressä. Opiskelijalle on tarjolla paljon ruokapaikkoja, joista valita mieluisin.

- Jengi on vähän kuin diisselii, lämpenee hitaasti, mut kun lämpenee, niin on erittäin mukavia ja lämpimiä tyyppejä! Ali kuvailee pohjoiskarjalaisia.

Tulevaisuus kotitalousopettajana

Ali kokee, että tähän mennessä elämässä hän on keskittynyt aina uuden tavoitteen ja elämänvaiheen suorittamiseen. Opetushallinnon ja terveystiedon opinnot ovat kuitenkin haaveissa tulevaisuudessa. Tavoitteet tutkinnon jälkeen ovat kuitenkin hyvin selvät.

- Näen itseni tulevaisuudessa työskentelemässä kotitalousopettajana Helsingissä ja luomassa innostavaa oppimisympäristöä, hän kuvailee.

Vinkit alan vaihtajalle ja kotitalousopettajaksi hakevalle

Alilla on näkemystä ja vinkkejä niin alanvaihtajille, ammatillisella taustalla hakeville kuin ihan kaikille kotitalousopettajan opinnoista kiinnostuneille. Hän vinkkaa, että alaa kannattaa vaihtaa siten, että saa hyötyä aiemmasta asiaosaamisestaan. Kannattaa hyödyntää oma hiljainen tieto myös uutta uraa etsiessä.

Opetusalalla pitää olla kiinnostunut ihmisistä ja kotitalousopettajalle tärkeä ominaisuus on erityisesti monen asian yhtäaikainen hallinta. Opetuskeittiötilanteissa pitää kyetä ehdottomasti ”multitaskaamaan”. Myös tässä keittiökokemus, asioiden aikatauluttaminen ja ketjuttaminen ovat olleet todella korvaamattomia taitoja. Kestävän kehityksen kannalta kotitalousopettaja on merkittävässä roolissa. Lisäksi urheilutausta ja innostus liikkumiseen auttavat tiedostamaan ravitsemuksen merkityksen.

Ali rohkaisee hakemaan yliopistoon, vaikka olisikin heikompi peruskoulumenestys. Moni voi oivaltaa vasta parikymppisenä, mitä elämältään haluaa, eikä silloin kannata jäädä voivottelemaan hukattuja mahdollisuuksia, vaan tarttua ennakkoluulottomasti haasteisiin.

- Vaikka olisit saanut vitosia peruskoulussa, se ei tarkoita sitä, ettet vois saada vitosia yliopistossa! Kiteyttää Ali hienosti.

1. Ei kannata ehkä lähteä ihan nollasta, vaan mieti omaa osaamista. Olisiko siitä hyötyä uudella alalla?
2. Opettajalle hyvä lähtökohta on, jos tykkäät kohdata ja auttaa toisia.
3. Heikompi peruskoulumenestys ei ole este yliopisto-opinnoille tai alan vaihtamiselle myöhemmin.