Käsityötieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia?
Tutkimukseni tarkastelee biosuuntautuneita luovia lähestymistapoja, joissa yhdistyvät monialainen, luova tekemällä oppiminen ja kanssakäyminen ihmistä laajemman luonnon kanssa. Käytännössä tutkin oppimistilanteita, joissa oppijat hyödynsivät muun muassa mikroskopiaa ja sienipigmenttejä luovassa työskentelyssä sekä toteuttivat biotaideprojekteja erilaisia teknologioita hyödyntäen. Tutkimus lähestyy aihetta oppimisen ekologioiden eli monitahoisten vuorovaikutussuhteiden näkökulmasta. Se pyrkii tuottamaan käsitteellisiä työkaluja luonnossa, luonnosta ja luonnon kanssa tekemällä oppimiseen.
Aihetta on tärkeää tutkia, koska ekologiset kriisit haastavat tapojamme ymmärtää ihmisen sekä luonnon välistä suhdetta ja sitä koskevaa oppimista. Pelkkä luontoa koskeva käsitteellinen tieto ei välttämättä riitä, vaan tarvitsemme yhä monipuolisempia mahdollisuuksia tarkastella suhdettamme luontoon, myös kokemuksellisesti ja luovaa tekemistä sekä itseilmaisua korostavien oppimisprosessien kautta.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Väitöstutkimukseni tulokset osoittavat, että biosuuntautuneet luovat lähestymistavat voivat rikastaa oppimista tarjoamalla kokonaisvaltaisia ja merkityksellisiä kokemuksia ihmisen sekä luonnon välisistä suhteista. Tulosten mukaan tutkittujen lähestymistapojen oppimisprosessit kehkeytyivät toisinaan ennakoimattomillakin tavoilla monisyisissä, oppijoiden, ihmistä laajemman luonnon ja välineiden välisissä vuorovaikutussuhteissa. Prosesseissa korostuivat erityisesti keholliset kokemukset, tunteet, materiaalien ja käytettyjen välineiden rooli, mutta myös erilaiset ristiriidat sekä jännitteet, jotka toimivat osaltaan uudenlaisen oppimisen mahdollistajina.
Tutkimus tuo esiin, miten biosuuntautuneet luovat lähestymistavat voivat osaltaan auttaa hahmottamaan erilaisten elämänmuotojen yhteenkietoutuneisuutta, tukea erilaisten luontokäsitysten yhteensovittamista sekä kriittistä tarkastelua ja avata uusia tapoja kohdata muunlajista luontoa osana oppimista. Ennen kaikkea ne haastavat oppijoita hahmottamaan ympäristöä ja sen muunlajisia organismeja suhteessa omaan toimintaansa. Näin ollen luova valmistaminen sekä siihen liittyvä vuorovaikutus luonnon kanssa näyttäytyi itsessään tärkeänä oppimisen tuloksena.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää luontoteemaisten oppimisen ja opetuksen käytänteiden kehittämisessä sekä toteuttamisessa erilaisissa konteksteissa ja oppiainerajat ylittäen. Tutkimus käsitteellistää ja teoretisoi erityisesti oppijoiden, muunlajisen luonnon sekä erilaisten välineiden välistä herkkää vuorovaikutusta. Se ohjaa kiinnittämään huomiota muun muassa kehollisiin, moniaistisiin, materiaalisesti välittyneisiin ja kokemuksellisiin prosesseihin, jotka voivat herkästi jäädä huomiotta.
Vaikka tutkimus peräänkuuluttaa oppiainerajoja ylittäviä, avoimia oppimistehtäviä, muistuttaa se myös, että oppijat tarvitsevat käsitteellistä ymmärrystä ja tukea laajojen sekä hankalasti hahmottuvien kysymysten käsittelemiseen myös luovaa toimintaa ja itseilmaisua korostavassa oppimisessa. Näin ollen biosuuntautuneet luovat lähestymistavat haastavat tarkastelemaan myös opetuksen käytänteitä sekä pedagogisia ratkaisuja uusista näkökulmista.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Laadullinen väitöstutkimukseni koostuu kolmesta tapaustutkimuksesta. Osatutkimusten aineistot on tuotettu osana suomalaista lukio-opetuksen kehittämishanketta kahdessa erillisessä interventiossa vuosina 2019–2020. Ensimmäisessä osatutkimuksessa on hyödynnetty opiskelijoiden, opettajien ja mukana olleiden asiantuntijoiden puolistrukturoituja haastatteluita sekä osallistujien tuottamia dokumentteja ja kuvia. Aineisto on analysoitu teorialähtöisen sisällönanalyysin avulla. Toisen ja kolmannen osatutkimuksen aineistossa on opiskelijoiden ja opettajien haastatteluiden lisäksi hyödynnetty oppimisprosessien videotaltiointeja sekä valokuvia. Toisen ja kolmannen osatutkimuksen analyyseissa korostuvat monilajisen mikroetnografian näkökulmat.
