Kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa Joensuun kampuksella.
Mikä on väitöstutkimuksesi aihe? Miksi aihepiiriä on tärkeää tutkia
Tarkastelen väitöstutkimuksessani formaalista kouluympäristöstä luonto- ja kulttuuriympäristöihin laajenevia avoimia tiedekasvatuksen projekteja. Tutkin, millaisia oppimisen ekosysteemejä projekteissa muodostuu sekä millaisia oppimistoimintoja ja -käytänteitä niissä syntyy. Tavoitteena on lisätä teoreettista ymmärrystä oppimisen ekosysteemeistä ja kehittää käytännön ratkaisuja avoimien oppimisprojektien suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä tukea opetuksen eheyttämistä ja ilmiökeskeistä oppimista.
Nopeasti muuttuva maailma edellyttää oppijoilta taitoa tulkita ja hyödyntää monimutkaisia konteksteja. Oppilaiden on osattava navigoida muuttuvissa tilanteissa ja käyttää tätä ymmärrystä oman oppimisensa suuntaamiseen. Näiden taitojen kehittyminen edellyttää, että oppilaat pääsevät harjoittelemaan niitä autenttisissa ympäristöissä ja avoimissa oppimisprosesseissa, joissa he tutkivat todellisia ilmiöitä ja soveltavat oppimaansa merkityksellisissä tilanteissa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tulokset tai havainnot?
Tutkimukseni tuloksena syntyi ilmiökeskeisen oppimisen ekosysteemin käsitteellinen malli sekä sitä tukevat suunnitteluperiaatteet avoimien tiedeprojektien toteuttamiseen. Malli kuvaa, miten avoimet oppimistehtävät, ilmiötä kuvaavat kohteet, resurssit, tukirakenteet ja oppilaiden osallisuus muodostavat keskenään kytkeytyvän kokonaisuuden, joka ohjaa oppimisprosessin etenemistä.
Mallia validoitiin väitöstutkimuksen osatutkimuksissa tarkastelemalla, miten oppilaat toimivat näissä ekosysteemeissä ja millaisia oppimistoimintoja, -käytänteitä ja -prosesseja projekteissa syntyi. Avoimet oppimistehtävät synnyttivät autenttista tieteellistä tutkimusta muistuttavia prosesseja, kuten selittämistä, mallintamista, käsitteellistämistä ja uuden tiedon luomista. Oppilaat rakensivat omia oppimisen ekosysteemejään hyödyntämällä monipuolisesti sosiaalisia, teknologisia ja informaatioresursseja sekä muokkaamalla oppimisen konteksteja projektiensa tarpeiden mukaan. Tulokset osoittivat myös oppilaiden toimijuuden, omistajuuden ja jaetun asiantuntijuuden vahvistumisen silloin, kun heillä oli aito vastuu tutkimustehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta.
Kokonaisuudessaan väitöstutkimus syventää ymmärrystä ilmiökeskeisestä ja kokonaisvaltaisesta oppimisesta sosiokulttuurisena ja systeemisenä prosessina, jossa oppijat ovat aktiivisia toimijoita, muokkaavat oppimisen konteksteja ja rakentavat omia dynaamisesti laajenevia oppimisen ekosysteemejä.
Miten väitöstutkimuksesi tuloksia voidaan hyödyntää käytännössä?
Tutkimuksessa kehitetty ilmiökeskeisen oppimisen ekosysteemin käsitteellinen malli ja siihen perustuvat suunnitteluperiaatteet tarjoavat opettajille tutkimusperusteisen viitekehyksen avoimien tiedekasvatuksen oppimisprojektien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Malli auttaa yhdistämään luokkahuoneen, luonto- ja kulttuuriympäristöt sekä oppilaiden omat kiinnostuksen kohteet ja ulkopuoliset asiantuntijaresurssit.
Tutkimus tuottaa uutta teoreettista ja käytännöllistä ymmärrystä siitä, miten ilmiökeskeinen oppiminen voi tukea oppilaiden syvällistä käsitteellistä ymmärrystä, toimijuutta ja yhteisöllistä tiedonluomista muuttuvassa ja monimutkaisessa maailmassa.
Mitkä ovat väitöstutkimuksesi keskeiset tutkimusmenetelmät ja -aineistot?
Väitöstutkimukseni on osa monitieteellisen tutkijaryhmän design-tutkimusta, jonka yhteisenä tavoitteena on ollut design-suuntautuneen pedagogiikan ja sitä tukevan opetusmallin kehittäminen koulun ulkopuolisiin luonto- ja kulttuuriympäristöihin laajenevan oppimisen tueksi. Tässä tutkimuksessa on kehitetty ja osatutkimuksissa iteratiivisesti validoitu ilmiökeskeisen oppimisen ekosysteemin käsitteellinen malli, joka kuvaa oppimista dynaamisena ja vuorovaikutteisena systeeminä.
Väitöstutkimus koostuu yhteenvedon lisäksi kolmesta empiirisestä osatutkimuksesta, jotka on raportoitu neljässä vertaisarvioidussa artikkelissa. Aineisto sisältää sekä tutkijoiden keräämiä että oppilaiden tuottamia paikkatieto-, video-, valokuva- ja verkkomateriaaleja, haastatteluaineistoja, oppilaiden videopäiväkirjoja sekä digitaalisia tutkimustarinoita. Aineisto on analysoitu laadullisen sisällönanalyysin ja sosiaalisen verkostoanalyysin keinoin.
