Kinaasit ovat proteiineja, jotka osallistuvat moniin kehon toimintoihin ja sairauksiin. Kinaaseja on yli 500, ja niiden muodostamaa proteiinien verkostoa kutsutaan kinomiksi. Ihmisen kinomi voi tarjota monia kohteita eri sairauksien hoitoon, mutta suuri osa kinomistamme on edelleen tutkimatta. – Mahdollisuuksien suhteen on raapaistu vasta pintaa. Jokaisen kinaasin tutkiminen lääkekohteena on kunnianhimoinen tavoite, josta ollaan vielä kaukana, sanoo yliopistotutkija Christopher Asquith Itä-Suomen yliopistosta.
Kinaaseihin on kehitetty menestyksekkäästi lääkkeitä, ja tällä hetkellä myyntilupa on yli sadalla niihin kohdistuvalla lääkkeellä. Tutkimuspanostukset kinomin sisällä ovat kuitenkin jakautuneet epätasaisesti. Pienestä joukosta kinaaseja on julkaistu paljon tutkimusta, mutta monista ei juuri ollenkaan. Esimerkiksi EGFR-kinaasista on julkaistu 90 000 tutkimusta ja SRC-kinaasista 30 000. Sen sijaan STK35-kinaasia käsitteleviä julkaisuja on vain 15 ja HIPK4-kinaasiin keskittyviä yhdeksän. Tämä epäsuhta havainnollistaa sitä, että kinomi on laajalti pimeän peitossa ja ihmisen biologian ja sairauksien hoidon kannalta tärkeitä kinaaseja voi olla vielä tutkimatta.
Asquith johtaa kinaasiestäjien tutkimukseen keskittyvää lääkeainekemian tutkimusryhmää Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella. Ryhmä on julkaissut lääkekehitykseen keskittyvässä Nature Reviews Drug Discovery -lehdessä jo 13 artikkelia, jotka valottavat kinaasitutkimuksen nousevia trendejä ja kohteita.
– Näiden artikkelien tarkoituksena on kiinnittää huomiota vähän tutkittuihin kinaaseihin ja niiden mahdollisuuksiin lääkekehityksen kohteina, Asquith sanoo.
Artikkelisarjassa käsiteltyjä kinaaseja ovat RIOK2, ADCK3/COQ8A, PKMYT1, PIP5K1A, STK19, WNK-kinaasiperhe, CDC42BPA, BCKDK, eEF2K, PIKfyve, PKN3, TLK2 sekä viimeisimpänä PIP4K2C. Artikkelit ovat lisänneet kiinnostusta kinaasitutkimukseen, ohjanneet tutkimuksen suuntaa ja edistäneet uusien lääkekehityksen työkalujen kehittämistä. Niissä tarkastellaan, kuinka näiden työkalujen kehitys ja parempi saatavuus hyödyttävät laajempaa tiedeyhteisöä. Sarja havainnollistaa myös, miten kinaasitutkimuksen kenttä on kehittynyt viimeisen vuosikymmenen aikana ja aiemmin vähäiselle huomiolle jääneitä kohteita on alettu tutkia järjestelmällisemmin.
– Kinaasit tarjoavat runsaasti mahdollisuuksia lääkehoitojen kehittämiseen. Tällä hetkellä kinaaseihin kohdistuvia lääkkeitä käytetään erityisesti syöpien hoidossa, mutta kokonaisvaltaisempi lähestymistapa voi edistää lääkekehitystä moniin muihinkin sairauksiin, Asquith toteaa.
Kinaasien toiminta ja estäminen muissa kuin syöpäsairauksissa onkin tulevaisuudessa kinaasiestäjien kehitystyön keskiössä. Tästä esimerkkeinä ovat TLK2-kinaasiin kohdistuva lääkekehitys latentteihin viruksiin ja PIKfyve-kinaasi lääkekohteena hermoston rappeumasairauksissa.
– Moniin näistä artikkelisarjassa käsitellyistä kinaaseista on kehitetty jo kliinisiin tutkimuksiin edenneitä lääkkeitä, mikä kertoo tutkimusalan ketteryydestä ja uusista mahdollisuuksista, joita kinomista voi vielä avautua lääkekehitykselle.
Artikkelisarja on myös osa laajempaa vähälle huomiolle jääneiden lääkekohteiden kartoitustyötä, jota tehdään muun muassa Yhdysvaltain terveysvirasto NIH:n rahoittamassa Illuminating the Druggable Genome (IDG) -ohjelmassa.
Lisätietoja:
Yliopistotutkija Christopher Asquith, https://uefconnect.uef.fi/christopher.asquith/
Artikkelisarjan tuorein julkaisu:
Pozzetti L, Mishra M, Einav S, Asquith CRM. PIP4K2C: an emerging fulcrum for multiple diseases. Nat Rev Drug Discov. 2026, 25, (3), 166. doi: 10.1038/d41573-026-00030-8.
Viitteet:
Pozzetti L, East MP, Laitinen T, Asquith CRM. TLK2: a target for cancer and viral latency. Nat Rev Drug Discov. 2024, 23, (12), 886. doi: 10.1038/d41573-024-00163-8.
PKN3: a target in cancer metastasis. Temme L, Laitinen T, Asquith CRM. Nat Rev Drug Discov. 2022, 21, (10), 704. doi: 10.1038/d41573-022-00154-7.
