Itä-Suomen yliopisto johtaa kestävyysmurroksen tutkimukseen keskittyvää ainutlaatuista tohtorikoulutuspilottia, jossa koulutetaan Suomeen 40 tohtoria lähivuosien aikana. Mukana pilotissa on 10 yliopistoa yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kanssa. Tohtorikoulutus käynnistyy syksyn 2024 aikana.
Pilotin tutkimus kohdentuu yhteiskunnan eri osa-alueilla tapahtuviin murroksiin, kun etsitään ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön ja hallintaan. Tutkimuskohteina ovat esimerkiksi kansalaisten elämäntavat, planetaarinen hyvinvointi ja terveys, tuotanto ja kulutus, hallinta ja oikeus sekä kulttuurinen muutos.
– Tutkimuksemme on ratkaisukeskeistä. Yhteiskunnassamme tarvitaan tosiasioihin perustuvia ja eettisesti virittyneitä ratkaisuja, jotka lisäävät kansalaisten luottamusta hyvään tulevaisuuteen, kertoo tohtorikoulutuspilottia johtava Arto O. Salonen.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa myöntänyt kestävyysmurroksen tohtorikoulutuspilottiin 10,2 miljoonaa euroa. Tohtorikoulutuspilottiin valittavat jatko-opiskelijat palkataan suoraan pilotissa mukana oleviin yliopistoihin.
Tohtorintutkinto antaa valmiudet toimia itsenäisenä tutkijana tai vaativassa asiantuntijatyössä akateemisella tai muulla työelämäsektorilla. Pilotin tavoitteena on, että väitöskirja voidaan saattaa esitarkastukseen kolmessa vuodessa tohtoriopintojen aloittamisesta.
Lisätietoja kestävyysmurroksen tohtorikoulutuspilotista antaa pilotin akateeminen johtaja professori Arto O. Salonen sekä pilottiin osallistuvien yliopistojen vastuuprofessorit, jotka löytyvät alla olevasta tutkimusteemojen listauksesta. Teemojen esitystapa on suuntaa-antava. Tosiasiallisesti tutkimusteemat kietoutuvat toisiinsa, sillä kestävyysmurros on luonteeltaan tieteidenvälinen ilmiö.
Tulevaisuuden ajattelutavat, sivistys ja osaaminen
- Hannu L.T. Heikkinen, koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylän yliopisto
- Ilkka Ratinen, kasvatustieteellinen tiedekunta, Lapin yliopisto
- Lassi Linnanen ja Jarkko Levänen, kestävyystieteen osasto, LUT-yliopisto
Kestävä työ- ja elinkeinoelämä
- Minna Halme ja Tiina Ritvala, kauppakorkeakoulu, Aalto-yliopisto
- Leena Aarikka-Stenroos, tuotantotalous, Tampereen yliopisto
- Johanna Kujala, kauppatieteen yksikkö, Tampereen yliopisto
Johtaminen ja hallinto kestävyysmurroksessa
- Hanna Lehtimäki, kauppatieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto
- Harri Jalonen, johtamisen yksikkö, Vaasan yliopisto
Ihmisen paikka luonnossa, yhteiskunnallinen mielikuvitus ja kulttuurinen murros
- Katriina Siivonen ja Petri Tapio, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto
- Nora Fagerholm, maantieteen ja geologian laitos, Turun yliopisto
- Reetta Toivanen, humanistinen tiedekunta, kulttuurien osasto, Helsingin yliopisto
- Maria Huhmarniemi, taiteiden tiedekunta, Lapin yliopisto
Ympäristöpolitiikka ja luonnonvarahallinta sekä lainsäädäntö ja ohjaustoimet kestävyysmurroksessa
- Irmeli Mustalahti, historia- ja maantieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto
- Niko Soininen ja Seita Vesa, oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto
Luonnon ekosysteemit, planetaarinen terveys ja hyvinvointi
- Jouni Jaakkola ja Timo Hugg, lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto
- Janne Kotiaho ja Mikko Mönkkönen, JYU Wisdom, Jyväskylän yliopisto
- Ilari Sääksjärvi, biodiversiteettiyksikkö, Turun yliopisto
- Christopher Raymond, bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
- Marko Keskinen, vesi- ja ympäristötekniikka, Aalto-yliopisto
Kansalaisyhteiskunta, elämäntavat ja demokratiakehitys
- Tiina Kontinen, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto
- Arto O. Salonen, yhteiskuntatieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto
