Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Nainen laboratoriossa

Keskustelua luonnontieteellisten alojen ammateista monipuolistettava niin kodeissa kuin kouluissa

  • Talous ja yhteiskunta
  • Koulutus ja oppimisympäristöt

Suomessa luonnontieteitä, matematiikkaa ja teknologiaa hallitsevan työvoiman tarve on suuri ja kasvaa koko ajan. Työelämässä näiden alojen osaajien riittävä määrä on välttämätöntä, jotta saisimme ylläpidettyä nykyisen hyvinvointitason ja kehitettyä kestävää taloutta eteenpäin. Osaajatarve korostuu myös globaalien, kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden sekä kriisien myötä. 

Yksi suurimmista syistä osaajapulan taustalla on nuorten vähäinen kiinnostus luonnontieteellisiä aloja kohtaan sekä koulutuksen ja työmarkkinoiden sukupuolittuneisuus. Vaikka osa tytöistä menestyy näillä aloilla erinomaisesti, eivät heitä kiinnosta luonnontieteet, matematiikka tai teknologia-ala. Näin heidän osaamisensa menetetään muille aloille. Filosofian maisteri Kirsi Ikonen toteaa väitöskirjassaan, että tilanteen korjaaminen vaatii ammatinvalintaa ohjaavien sosiokulttuuristen vaikutusten tiedostamista sekä työelämätuntemuksen kohentamista niin kodeissa kuin formaalissa kasvatus- ja opetustoiminnassa.

Luonnontieteiden ja matematiikan opettajien rooli nuorten koulutus- ja urasuunnittelussa on vähäinen

Ikosen väitöstutkimuksessa selvitettiin, mistä nuorten, erityisesti tyttöjen, jatkuva heikko kiinnostus suuntautua luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian alan koulutukseen ja ammatteihin johtuu. Tutkimus osoitti, että yhdeksäsluokkalaiset nuoret keskustelevat jatkokoulutus- ja urasuunnitelmistaan eniten vanhempiensa, kavereiden ja oppilaanohjaajiensa kanssa. Tutkimuksessa nuorten vanhemmat kuitenkin myönsivät tuntevansa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian alojen koulutuspolut ja ammatit hyvin heikosti. Tämän vuoksi näiden alojen uramahdollisuuksista keskusteleminen nuorten kanssa on vanhempien mukaan kotona vähäistä. 

Ikosen tutkimus paljastaa myös, että yhdeksäsluokkalaiset eivät käy tulevaisuudensuunnitelmiaan juurikaan läpi luonnontieteiden ja matematiikan opettajiensa kanssa, vaikka näillä saattaisi olla vanhempia enemmän tietoa koulutuspaikoista ja ammateista. Lisäksi Ikosen tutkimuksessa huomattiin, että iso osa yhdeksäsluokkalaisista pitää tiettyjä ammatteja sopivampana miehille ja tiettyjä ammatteja sopivampana naisille. Nuoret kokevat myös, että heidän kavereillaan on sukupuolisidonnaisia käsityksiä ammateista enemmän kuin muilla läheisillä. Nuoret eivät kuitenkaan tuoneet tässä tutkimuksessa esille luonnontieteellis-matemaattisten aineiden osaamiseen liittyviä sukupuolistereotypioita. 

Keskustelua, tiedostavaa tukemista ja ammatteihin tutustumista

Väitöstutkimuksensa tulosten pohjalta Ikonen ehdottaa, että erityisesti vanhemmille ja opettajille on tarjottava työkaluja parempiin keskusteluvalmiuksiin. Näin heidän olisi helpompi jutella lasten ja nuorten kanssa luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian alojen työvoimapulasta, palkkauksesta ja monipuolisesta ammattien kirjosta. Ikonen muistuttaa, että ammatteihin liittyvät käsitykset ja sukupuolisidonnaiset asenteet alkavat muovautua jo varhaisessa lapsuudessa, ja ne muuttuvat yläkouluiässä yhä pysyvämmiksi. 

Tiedostava tukeminen ja ammatteihin tutustuminen monipuolisesti on välttämätöntä varhaiskasvatuksesta lähtien, läpi perusopetuksen. Erityisen tärkeää työelämätiedon tarjoaminen ja nuorten haastaminen tietoisten valintojen tekemiseen on koulutuspolun nivelvaiheissa, kuten yhdeksännellä luokalla, jolloin nuoret tekevät valinnat peruskoulun jälkeistä koulutusta varten. 

FM Kirsi Ikosen fysiikan ja matematiikan opetuksen tutkimukseen kuuluva väitöskirja Socio-cultural factors contributing to adolescents’ gendered education and career exploration in STEM tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa 30. lokakuuta klo 12 alkaen. Vastaväittäjänä toimii professori Jari Lavonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Mervi Asikainen Itä-Suomen yliopistosta. 

Väitöstilaisuus verkossa

Väittelijän painolaatuinen kuva