Hyppää pääsisältöön

Tarkenna hakuasi

Opiskelijoita sohvalla.

Luonnontieteiden houkuttelevuutta voidaan lisätä ottamalla ammatit mukaan opetukseen

Väitös kasvatustieteen alalta

Väittelijä KM Anssi Salonen

Aika ja paikka: 17.4.2020 klo 12 verkossa

Luonnontieteiden opetuksella on ratkaiseva rooli kannustaa ja houkutella nuoria kohtaamaan ja ratkaisemaan paikallisia ja globaaleja haasteita. Ottamalla ammatit ja työurat opetuksen keskiöön voidaan lisätä oppilaiden tietoisuutta sekä korjata mahdollisesti vääristyneitä käsityksiä erilaisista luonnontieteiden ammateista. Ammatteihin perustuvalla luonnontieteiden opetuksella myös lisätään luonnontieteiden houkuttelevuutta opiskelijoiden silmissä, toteaa kasvatustieteen maisteri Anssi Salonen väitöskirjassaan.

Oppilaat valitsevat entistä vähemmän luonnontieteiden opintoja. Yhä harvempi heistä myös suunnittelee itselleen ammattia tai työuraa luonnontieteiden aloilta. Tämä ilmiö koskee Suomen lisäksi muitakin länsimaita. Yhtenä merkittävänä syynä on, että luonnontieteissä hyvin suoriutuvat oppilaat, joiden juuri kuvittelisi hakeutuvan näille aloille, eivät ole tietoisia luonnontieteisiin liittyvistä ammateista eikä niissä tarvittavista tiedoista ja taidoista.

Suomessa perusopetuksen opetussuunnitelma korostaa entisestään ammattien, yrittäjyyden ja yritysmaailman kontaktien esittelemistä ja hyödyntämistä opetuksessa. Käytännön toteutuksesta on kuitenkin vain vähän keskustelua ja siksi onkin tärkeää tutkia, kuinka tämän kaltainen opetus on käytännössä mahdollista toteuttaa ja mitä se vaatii niin oppilailta kuin opettajiltakin.

Ymmärrystä aitoihin ongelmiin ammattien kautta

Salonen tutki väitöstyössään millaisina oppilaat näkevät luonnontieteellisten alojen ammatit ja kuinka oppilaiden tietoisuutta näistä ammateista ja niiden houkuttelevuutta voitaisiin lisätä.

Tutkimusta aloittaessa selvisi, että oppilaat olivat yleisesti hyvin tietoisia erilaisista työelämätaidoista, mutta työelämätaitojen yhdistäminen luonnontieteellisin ammatteihin näytti kuitenkin olevan vääristynyttä ja stereotyyppistä. Oppilaat kokivat, ettei luonnontieteellisissä ammateissa tarvita juurikaan luovuutta tai yhteistyötaitoja. Sen sijaan oppilaiden mielestä näissä ammateissa tarvitaan paljon alakohtaista tietämystä, kuten tietoa fysiikasta ja kemiasta tai laskutaitoa ja tutkimustaitoja.

Tämän alkutiedon perusteella yhdessä opettajien, luonnontieteiden ammattilaisten ja yritysten kanssa suunniteltiin ja toteutettiin neljä erilaista opetuskokeilua, joissa esiteltiin erilaisia ammatteja erilaisten luonnontieteen opetuksen sisältöjen yhteydessä. Tulosten perusteella oppilaat kokivat saaneensa paljon lisätietoa erilaisista luonnontieteellisistä ammateista ja heidän kiinnostuksensa luonnontieteitä kohtaan lisääntyi. Oppilaat ja opettajat olivat tyytyväisiä siihen, että aitoihin ammatteihin perustuva opetus toi oppimiseen jotain uutta ja erilaista. Oppilaat kykenivät näkemään kuinka merkityksellisiä koulussa esitetyt luonnontieteen ilmiöt ovat koko maailmalle, ja ketkä työskentelevät näiden ilmiöiden parissa.

Ammattiaktiviteettien yhdistäminen tutkivaan oppimiseen

Ammattien luetteleminen tai lyhyt esittely tunnin aluksi ei riitä siihen että oppilas kykenisi näkemään kuinka kyseinen ammatti liittyy muihin tunnin tai jakson aktiviteetteihin. Esittelyn lisäksi siis tarvitaan erilaisia ammattiaktiviteetteja luonnontieteille tyypillisen tutkivan oppimisen yhteyteen. Parhaimmillaan erilaiset aktiviteetit kulkevat käsi kädessä toisiaan tukien ja muistuttaen opetusjakson alusta loppuun asti. Opetuksessa tulisikin esitellä ja käyttää ammatteja monipuolisin tavoin koko perusopetuksen ajan.

Yhteissuunnittelu ja -toteutus opettajien ja muiden toimijoiden kesken on erityisen tärkeää ammatteihin perustuvassa opetuksessa. Tämä voi vaatia alkuun enemmän resursseja, mutta erilaisten näkemysten huomaaminen lopulta hyödyttää kaikkia osapuolia. Kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten, luonnontieteiden alojen ammattilaisten sekä päättäjien tulisikin huomioida ammattien käsittelyn käytännöllisyys ja tärkeys opiskelijoiden luonnontieteellisten opiskelu- ja uratoiveiden edistämisessä.

KM Anssi Salosen kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Career-related science education: instructional framework promoting students’ scientific career awareness and the attractiveness of science studies and careers tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Silvija Markic Ludwigsburgin yliopistosta ja kustoksena professori Tuula Keinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa: https://mediabank.uef.fi/A/UEF+Media+Bank/36333?encoding=UTF-8

Väitöskirja verkossa: https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-3365-x/