Jonkun pitää uskaltaa katsoa pimeään

– Maailmassa tapahtuu kamalia ja ikäviä asioita. Jotta niille voitaisiin tehdä jotain tai niitä voitaisiin ehkäistä, on jonkun uskallettava katsoa pimeään niitä kohti, kuvailee psykologian yliopistonlehtori Hanna Lahtinen työtään.

Lahtinen on tehnyt jo vuosikausia työtä lapsiin kohdistuvan väkivallan uhrien ja ennaltaehkäisyn parissa. 

Tähän hänet johdatti heti työuran alussa saatu työ lasten psykiatrian poliklinikalla. Siellä vastavalmistuneen psykologin ensimmäisiä työtehtäviä oli haastatella lapsia, jotka olivat uhrina seksuaalirikosepäilyissä. 

– Enää ketään ei pistettäisi kylmiltään tekemään tuollaisia haastatteluita, mutta silloin otin haasteen innokkaasti vastaan. 

Aihe vei mukanaan, ja siitä lähtien Lahtinen on tehnyt sekä käytännön työtä että tutkimusta lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan liittyen. Erityisesti häntä on kiinnostanut väkivallan paljastuminen ja väkivaltaepäilyjen tutkintaan osallistuvien koulutus. 

– Toimin siis työssäni raskaiden aiheiden parissa, mutta koen, että tekemäni työn avulla asiat menevät parempaan suuntaan. Niin jaksan tätä itsekin – jos yhdenkin lapsen elämä paranee tekemäni työn ansiosta, on se sen arvoista.

Oikeuspsykologian ensiaskeleet Itä-Suomessa

Heti uran alkuvaiheessa Lahtisesta alkoi tuntua, että hän kaipasi lasten kuulusteluihin liittyviin tehtäviinsä lisää tukea ja tietopohjaa. Suomesta ei varsinaista koulutusta juuri sen kaltaiseen työhön löytynyt, joten Lahtinen haki etäopiskelemaan Portsmouthin yliopistoon. Paikkaa pidetään oikeuspsykologian keskuksena ja alan tutkimuksen edelläkävijänä.

– Samaan aikaan minut palkattiin tuntiopettajaksi tänne Joensuuhun yliopistolle. Tein myös amanuenssin töitä ja sain tehtäväkseni suunnitella oikeuspsykologiaan liittyvää opintokokonaisuutta. 

Silloinen psykologian opintosihteeri Birgitta Puustinen oli ”haistanut” nousevan alan ja saanut oikeustieteen professori Matti Tolvasen innostumaan asiasta. 

Niinpä oikeuspsykologian monitieteinen kokonaisuus alkoi rakentua kahden alan yhteistyössä Itä-Suomeen. 

Väitöskirja suureen tarpeeseen

Töiden ja opintojen edetessä Lahtiselle alkoi valjeta, että hänen kannattaisi tehdä väitöskirja. Suomenkielistä tutkimusta oli oikeuspsykologian alalta tehty vasta todella vähän.

– Väitöskirjatutkimukseni ei siis lähtenyt liikkeelle intohimosta tieteelliseen tutkimukseen tai meriitteihin, vaan puhtaasti käytännön tarpeesta. Tuli tunne, että kouluttajana tarvitsen aiheesta enemmän ajantasaisempaa tietoa. 

Ja sitähän väitöskirjaopinnot tarjosivat. Lahtinen pääsi kuulemaan kansainvälisiin konferensseihin, mitä alalla tapahtuu ja mitä maailmalla tehdään.

– Niin aihepiiri imaisi minut yhä vahvemmin mukaansa – etenkin kun tiesin, että Suomessa on tämänkaltaiselle tiedolle niin suuri tarve. 

Poliisit vahvassa yhteistyössä

Sosiaali‑ ja terveysalan tutkimus‑ ja kehittämiskeskus julkaisi vuonna 2003 uudet ohjeet poliisin ja psykologien välisestä yhteistyöstä alaikäisiä koskevissa väkivaltatapauksissa. Ohjeissa määriteltiin osapuolten rooleja osin uudelleen, kuten että oikeuspsykologit avustavat poliisia muun muassa haastatteluissa ja uhrien tukemisessa.

– Sen myötä käynnistimme yliopistolla poliisiyhteistyön, ja oikeuspsykologian kokonaisuus alkoi saada selkeämmät raamit.

Lahtinen tekee yhä paljon töitä poliisien kanssa ja käy muun muassa kouluttamassa uusia poliiseja lapsirikostutkintaan liittyen. Poliisit myös vastavuoroisesti vierailevat Lahtisen luennoilla yliopistossa.

– Tästä on myös se hyöty, että poliisit ovat innostuneet opiskelemaan meillä oikeuspsykologiaa.

Eivätkä poliisit ole ainoita innostuneita. Oikeuspsykologian kokonaisuus kiehtoo monia niin paljon, että Itä-Suomen yliopistoon haetaan psykologian opintoihin ihan vain oikeuspsykologian innoittamana. Psykologia on Itä-Suomen yliopistossa toki muutenkin yksi suosituimmista hakukohteista vuodesta toiseen.

Lisää suomenkielistä ja ajantasaista tietoa

Hanna Lahtinen on tällä hetkellä tiiviisti mukana YK:n julkaisemien tehokkaan haastattelun periaatteiden toteuttamiseen tähtäävässä projektissa, jonka tavoitteena on tukea ja parantaa kansallisia ja kansainvälisiä verkostoja periaatteiden laajempaa toteuttamista varten. Samalla tavoitteena on lopettaa epäeettisten kuulustelujen julmat ja epäinhimilliset käytännöt.

Lahtinen julkaisi juuri myös kollegoidensa kanssa Lapset ja perheet oikeusprosesseissa -kirjan. Se on monitieteinen teos oikeusprosesseista, joiden osallisiksi lapsi ja hänen perheensä voivat joutua, oli kyseessä sitten rikos-, riita- tai lastensuojeluasia.

– Oikeuspsykologian ala on Suomessa vielä suhteellisen nuori ja siksi suomenkielistä kirjallisuutta on vähän. Ajantasaista kirjallisuutta tarvitaan niin opiskelijoille kuin ammattilaisillekin. Tämä, kuten myös syksyllä ilmestyvä toinen teos, vastaavat nyt siihen tarpeeseen.

Lahtinen kertoo, että kirjojen kirjoittaminen sekä projektissa työskentely ovat opetustyön lisäksi vieneet aikaa niin, että tutkimustyön tekeminen on jäänyt viime aikoina paitsioon.

Mutta aiheita on sitäkin varten muhimassa.

– Ja yhä edelleen minua motivoi tutkimuksessa selkeä käytännön tarve – on upeaa, kun voin tutkimuksen avulla auttaa ihmisiä ja kehittää asioita eteenpäin.