Mikä on tehnyt Itä-Suomen yliopistosta menestystarinan – ja miten tarina jatkuu? Rehtori Jukka Mönkkönen ja Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas tarkastelivat onnistuneita ratkaisuja ja visioivat tulevaa yliopiston 10-vuotisjuhlassa.
Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi vuoden 2010 alussa, joten tänä vuonna yliopisto juhlii ensimmäistä kymmentä vuottaan. Vuoden päätapahtumaa, kaikille avointa 10-vuotisjuhlaa, vietettiin 20.2.2020 Kuopion kampuksella.
Edistykselliset valinnat kestävät aikaa
– Strategioiden valossa yliopiston tähän astista taivalta voisi kutsua matkaksi monialaisuudesta tieteidenvälisyyteen, totesi rehtori Jukka Mönkkönen juhlan avausesityksessään.
Itä-Suomen yliopistosta tuli heti syntyessään yksi Suomen suurimmista yliopistoista ja koulutusaloiltaan monialaisin.
Mönkkönen palautti mieliin, miten kampusten strategiset painoalat yhdistymisvaiheessa täydensivät toisiaan. – Joensuun strategiset painoalat kohdistuivat kasvatustieteisiin, metsään, tiettyihin luonnontieteiden aloihin ja vahvaan Venäjä-tutkimukseen. Kuopiossa painoalat puolestaan kumpusivat lääke- ja terveystieteistä, ympäristötieteistä ja hyvinvointiteknologioiden ja -palveluiden tutkimuksesta.
Näistä ammennettiin vahvuusalueet myös Itä-Suomen yliopiston ensimmäiseen strategiaan.
Monialaisuuden tarjoamia hyötyjä lähdettiin Mönkkösen mukaan kuitenkin selkeämmin tavoittelemaan strategiassa vuosille 2015–2020. – Toiminnan profiilit kuvattiin maailman laajuisina haasteina, jotka rakennettiin tuttujen vahvuuksien ympärille, mutta nyt aiempaa laajempina, tieteenala-, tiedekunta- ja kampusrajat ylittävinä kokonaisuuksina. Strategiassa haettiin ratkaisuja globaaleihin, monimutkaisiin, viheliäisiksikin kutsuttuihin haasteisiin monitieteisesti.
Edistyksellisenä pidetty strategia sai kiitosta ja sittemmin muutkin suomalaiset yliopistot ovat rakentaneet strategiansa samalla ajatuksella. – Tämä strategia osoittautuikin niin hyväksi, että uusiessamme strategiaamme alkanutta vuosikymmentä silmällä pitäen ei siihen tarvinnut tehdä suuria rakenteellisia muutoksia. Monialaisuuden mahdollistama monitieteisyys ja sen seuraava kehitysaste, tieteidenvälisyys, ovat edelleenkin keskeinen tavoitteemme tutkimuksessa ja koulutuksessa.
Yliopisto on kansainvälisten arvioijien mukaan jo nyt tutkimuksen monitieteisyydessä ja tieteidenvälisyydessä yksi edistyneimmistä. Laaja-alaisesti uusia, monitieteisiä opetustapoja hyödyntävä koulutus on myös saanut huomiota.
– Nyt myös strategian toteutukseen kiinnitetään aiempaa vahvemmin huomiota. Lähdemme siitä, että yliopistomme rakenne ja profiilit ovat kohdallaan koko seuraavan vuosikymmenen ajan, mutta toimintaa kehitetään jatkuvasti uusiutuvilla tutkimuksen, koulutuksen sekä henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ohjelmilla. Näin yhdistämme tutkimuksen ja koulutuksen pitkät aikajänteet ja toimintaympäristön nopeiden muutosten aiheuttamat väistämättömät kehittämistarpeet toisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla.
Uusi strategia julki – toimintaa kehitetään jatkuvasti päivittyvillä ohjelmilla
Itä-Suomen yliopiston uusi strategia, UEF 2030 – tiedosta kestävä tulevaisuus, julkaistiin 10-vuotisjuhlan yhteydessä. Strategiassa määritellyt yliopiston tutkimuksen ja koulutuksen profiilialueet ovat Ikääntyminen, elintavat ja terveys, Kulttuurien kohtaaminen, liikkuvuus ja rajat, Moninaistuva oppiminen ja vuorovaikutus sekä Ympäristön muutos ja luonnonvarojen kestävä käyttö.
Jatkuvasti päivittyvillä ohjelmilla edistetään korkeatasoista tieteidenvälistä tutkimusta, avointa tiedettä, tiedeviestintää ja tutkimuksen vaikuttavuutta. Ohjelmatyön keskiössä ovat myös opiskelijakeskeiset ja verkostoituneet oppimisympäristöt, jatkuva oppiminen ja koulutuksen kansainvälisyys. Yliopistoyhteisön hyvinvointiin ja palveluiden sujuvuuteen panostetaan yhteisöllisyyteen, uudistuvaan osaamiseen sekä avoimeen vuorovaikutukseen perustuvilla toimenpiteillä.
Tutustu strategiaan: UEF 2030 – tiedosta kestävä tulevaisuus
Yhdistymisestä elinvoimaa
– Itä-Suomen yliopisto on loistava menestystarina monessakin mielessä. Ensinnäkin se on onnistunut esimerkki yliopistofuusiosta. Monet muut fuusiot eivät ole olleet yhtä menestyksekkäitä eikä yhtä kivuttomia. Kiitos siitä teille kaikille pelissä mukana olleille ja idean isovanhemmille, totesi Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas juhlapuheessaan.
Taalas toimi yliopiston hallituksen puheenjohtajana yhdistymisen valmisteluvaiheesta vuodesta 2009 vuoteen 2015 asti. – Mielestäni yliopistojen yhdistäminen sujui jopa hämmästyttävänkin hyvin.
– Kaiken driverina toimi yliopiston elinvoima ja kilpailukyky, miltä pohjalta ratkaisut viime kädessä tehtiin.
Joensuun ja Kuopion yliopistot yhteen luotsanneet rehtorit Perttu Vartiainen ja Matti Uusitupa tiedostivat Taalaksen mukaan pienten yliopistojen haavoittuvuuden ja toisaalta suurehkon yliopiston tarjoamat mahdollisuudet. – Heidän visionäärisyytensä ansiosta meillä on nyt erittäin elinvoimainen yliopisto.
Vartiainen valittiin Itä-Suomen yliopiston ensimmäiseksi rehtoriksi, ja hänen seuraajansa, nykyinen rehtori Jukka Mönkkönen on Taalaksen mukaan jatkanut työtä ansiokkaasti.
Pitkään Ilmatieteen laitoksen pääjohtajana toiminut Taalas kertoi myös siellä todenneensa yhteistyön ja voimavarojen yhdistämisen hyödyt niin kansainvälisissä hankkeissa kuin paikallisesti, kuten Kuopiossa, missä Ilmatieteen laitos siirsi toimintonsa yliopistokampukselle.
– Haluan rohkaista teitä kaikkia voimavarojen yhdistämiseen yliopiston sisällä, poikki organisaatiorajojen ja myös kansainvälisesti. Se edellyttää joskus oman sisäisen kynnyksen ylittämistä ja lievää riskin ottoakin, mutta hedelmät voivat olla upeita.
– Toinen mahdollisuus ja haaste on elinkeinoelämän nykyistä laajamittaisempi hyötyminen yliopiston aivo- ja innovaatiokapasiteetista.
Taalaksen mukaan nykyistä aktiivisempi yhteistyö olisi suotavaa myös Itä-Suomen elinvoimaisuuden takaamiseksi. – Huomasin itse aikanaan alueen yrittäjien kanssa käydyissä keskusteluissa, että asiaan liittyi molemmin puolin ennakkoluuloja. Myös opiskelijoiden valmentaminen yrittäjyyteen olisi eduksi.
Tärkeänä potentiaalina tulevaisuudelle Taalas mainitsi täällä opiskelevat ulkomaalaiset opiskelijat, joiden jäämistä Suomeen opintojen jälkeen kannattaisi hänen mukaansa helpottaa.
Taalas vihitään Itä-Suomen yliopiston kunniatohtoriksi kesäkuun 2020 promootiossa.
Yliopiston historia julkaistiin, tutkijoita ja opettajia palkittiin
Juhlapäivänä julkaistiin historiakirja ”Itä-Suomen yliopisto – Reformi ja sen tekijät”, jonka ovat kirjoittaneet yliopistotutkija Mikko Kohvakka ja vanhempi yliopistonlehtori Arto Nevala. Kohvakka esitteli kirjaa juhlassa yhdessä historiatoimikunnan puheenjohtajan, emeritusprofessori ja -rehtori Matti Uusituvan kanssa. 10-vuotisjuhlassa myös palkittiin ansioituneita nuoria tutkijoita ja taitavia opettajia.
