Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Kotona eristyksessä.

Ihmisten liikkuvuuden yhteys koronaviruksen leviämiseen vaihteli eri maissa – tutkimus tunnisti kolme ryhmää

Vähentyneen kodin ulkopuolella liikkumisen yhteyttä koronaviruksen leviämiseen vuonna 2020 tarkastellut tutkimus osoittaa, että joissakin maissa tartuntojen ilmaantuvuus kasvoi ihmisten pysyessä kotona. Lisäksi monissa maissa viruksen leviämistä näytti paremmin rajoittavan liikkumisen rajoittaminen jonkin verran, mutta ei äärimmäisen tiukasti.

– Koronapandemia on muuttanut elämäämme monin tavoin. Tällä hetkellä tartuntojen kehitys antaa syytä olettaa, että pandemia olisi hiipumassa. Siihen liittyvistä kokemuksista on kuitenkin paljon opittavaa. Edessä voi olla uusia pandemioita, joten COVID-19-pandemian aikaisten toimien arviointi voi auttaa minimoimaan haittoja vastaavissa tilanteissa tulevaisuudessa, toteavat tutkimuksen toteuttaneet lääkäri Mounir Ould Setti ja yliopistotutkija Sylvain Tollis Itä-Suomen yliopistosta.

Sulkutoimet ja liikkuvuusrajoitukset ovat olleet mieleenpainuva osa COVID-19-pandemian torjuntaa. Joissakin yhteyksissä ne on koettu myös liian rajoittaviksi. Saatiinko niillä tehokkaasti rajoitettua viruksen leviämistä? Nyt julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin ihmisten liikkuvuuden yhteyttä tehollisen tartuttavuusluvun päivittäisiin muutoksiin. Tehollinen tartuttavuusluku heijastaa taudin leviämisen muutoksia kuvaamalla, kuinka monta uutta tartuntaa yksi tartunnan saanut henkilö keskimäärin aiheuttaa. Liikkuvuus määriteltiin anonymisoiduista sijaintitiedoista matkapuhelinten käyttäjiltä, jotka olivat aktivoineet Googlen sijaintihistorian matkapuhelimissaan. Sijaintitietojen perusteella on luotu erilaisia liikkuvuuskategorioita, kuten liikkuminen asuinalueilla, joka kertoo ihmisten pysyttelevän kotona. Tutkimuksessa tarkasteltiin ajanjaksoa 15.2. –31.12.2020, jolloin rokotteita ei ollut vielä saatavilla eikä uusista virusvarianteista ollut vielä herännyt huolta. Muutoksia päivittäisessä liikkuvuudessa ja viruksen leviämisessä analysoitiin 125 maasta ja lisäksi USA:ssa 52 alueelta tai osavaltiosta.

Ihmisten liikkumisen ja tehollisen tartuttavuusluvun välisen yhteyden perusteella maat voitiin jakaa kolmeen ryhmään. Ensimmäisessä ryhmässä korrelaatio oli ”normaali” eli ihmisten kotona pysyminen oli yhteydessä taudin hitaampaan leviämiseen. Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa USA, Turkki ja useimmat OECD-maat. Toisessa ryhmässä, johon kuului esimerkiksi Bolivia, korrelaatio oli päinvastainen eli tauti levisi sitä nopeammin, mitä enemmän pysyttiin kotona. Kolmannessa ryhmässä yhteydet eivät olleet yhtä selkeitä.

Lisäksi liikkuvuuden ja taudin leviämisen yhteys ei ollut kaikkialla lineaarinen, vaan noudatti monissa maissa U-käyrää. Näissä maissa taudin leviäminen oli vähäisintä, kun liikkuvuutta rajoitettiin jonkin verran. Tämän perusteella ihmisten liikkumisen rajoittaminen saattaa olla hyödyksi vain tiettyyn rajaan asti, jonka jälkeen rajoitusten tiukentaminen voikin johtaa taudin nopeampaan leviämiseen. Joissakin maissa äärimmäisen tiukat rajoitukset ovat siis voineet haitata tilanteen hallintaa.

Analysoimalla liikkuvuuden ja taudin leviämisen välisiä korrelaatioita voitaisiinkin tutkijoiden mukaan määritellä maa- ja aluekohtaisesti sopivimmat liikkuvuusrajoitukset koronaviruksen leviämisen estämiseksi.

Lisätietoja:

Mounir Ould Setti, MD, MSc, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, mounir.ould.setti (a) uef.fi, p. +358 417516085

Sylvain Tollis, PhD, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, sylvain.​tollis​ (a) uef.fi, p. +358 503419874

Tutkimusartikkeli: In-depth Correlation Analysis of SARS-CoV-2 Effective Reproduction Number and Mobility Patterns: Three Groups of Countries. J Prev Med Public Health. 2022;55 (2): 134-143. Published online 10 Feb 2022. https://www.jpmph.org/journal/view.php?doi=10.3961/jpmph.21.522

 

Avainsanat