Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Verensokerimittaus

Etäpalvelut turvasivat tyypin 2 diabeteksen välttämättömän hoidon järjestämistä koronapandemian aikana

Koronapandemia vaikutti huomattavasti diabetespotilaiden terveydenhuollon palveluiden käyttöön, mutta välttämätön hoito turvattiin etäpalveluiden avulla, osoittaa IMPRO-hankkeen uusi tutkimus. Siun soten alueella jo ennen pandemiaa käytössä olleet digitaaliset palvelut ja etävastaanotot lisäsivät valmiutta hoidon järjestämiseksi poikkeusoloissa.

Tutkimuksessa diabetespotilaiden terveydenhuollon palveluiden käyttöä Pohjois-Karjalassa vertailtiin kolmena eri ajanjaksona – ennen koronasulkua, sulun aikana ja sen jälkeen vuonna 2020 edeltävän vuoden 2019 vastaaviin ajanjaksoihin. Rekisteritietojen perusteella havaittiin, että perusterveydenhuollon palvelujen käyttö diabeteksen vuoksi oli vähäisempää vuonna 2020 kuin pandemiaa edeltävänä vuonna. Myös suunterveydenhuollon palveluiden käyttö oli vähäisempää.

Merkittävin ero diabetesta sairastavien palveluiden käytössä oli havaittavissa sulkuaikana. Myös erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit vähenivät merkittävästi sulkuaikana, mutta sulun päätyttyä käyntimäärät palautuivat nopeasti ja jopa ylittivät edeltävän vuoden vastaavat käyntimäärät.

Koronapandemia on haastanut terveydenhuoltojärjestelmät ja niiden kyvyn tarjota välttämättömiä terveyspalveluja. Maaliskuussa 2020 Suomessa otettiin käyttöön useita rajoitustoimenpiteitä, joilla pyrittiin estämään koronaviruksen leviämistä väestössä. Samalla nämä koronasulun aikaiset toimet kuitenkin hankaloittivat monien pitkäaikaissairauksien, kuten tyypin diabeteksen säännöllistä seurantaa ja hoitoa.

Koronapandemia on korostanut digitaalisten etäpalvelujen tarvetta

Pandemian aikana diabetespotilaiden vastaanottokäynnit vähenivät jyrkästi, mutta ne korvautuivat etäpalveluilla. Palveluiden käytössä tapahtuneet muutokset olivat samankaltaisia kaikissa ikäryhmissä. Etäpalveluiden osuus kaikista diabetekseen liittyvistä kontakteista kasvoi pandemiaa edeltäneestä 56 prosentista koronasulun aikaiseen 88 prosenttiin. Etäpalveluiden lisääntymisestä johtuen hoitokontaktien kokonaismäärä oli vain 9 prosenttia pienempi vuonna 2020 kuin vuonna 2019, vaikka vastaanottokäyntien määrä puolittui.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Laura Inglinin mukaan pandemia on korostanut digitaalisten etäpalvelujen merkitystä palveluiden järjestämisessä.

– Suomessa potilaat ovat voineet uusia reseptejä, saada lähetteitä, lääkärinlausuntoja, itsehoito-ohjeita ja elämäntapaohjausta pitkäaikaissairauksien seurantaan ja hoitoon etäpalveluina jo jonkin aikaa. Aiemmin käytössä olleet digitaaliset etäpalvelumallit ovat olleet suuri vahvuus pandemian aikaisten palveluiden järjestämisessä, Inglin kertoo.

– Vahvuus ovat myös laadukkaat sähköiset potilastietojärjestelmät, jotka tarjoavat jäsenneltyä ja ajantasaista tietoa potilaiden hoidosta. Rekisteritietoa hyödyntämällä voimme arvioida terveydenhuoltojärjestelmän kykyä reagoida ja järjestää palveluita poikkeuksellisissa tilanteissa. Tiedon avulla voimme kehittää valmiutta ja varautumista tuleviin tilanteisiin, Inglin toteaa.

Lisätietoja:

Inglin, L., Wikström, K., Lamidi, ML, Laatikainen T. The adverse effect of the COVID 19 pandemic on health service usage among patients with type 2 diabetes in North Karelia, Finland. BMC Health Services Research 2022; 22:725. https://doi.org/10.1186/s12913-022-08105-z

Laura Inglin, tutkija
Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö
etunimi.sukunimi@uef.fi (kyselyt englanniksi)

Tiina Laatikainen, johtaja
IMPRO-hanke, Itä-Suomen yliopisto ja THL
etunimi.sukunimi@thl.fi