Hyppää pääsisältöön

Ukrainan sodan vaikutukset yliopistoon

Potilas hammaslääkärillä.

Huono hampaiden kiinnityskudosten terveys on yhteydessä dementiariskiin

Ienverenvuoto ja parodontiitti sekä hampaiden menetys näyttävät lisäävän kognition heikentymistä ja dementian riskiä, todetaan tuoreessa katsausartikkelissa. Journal of American Geriatrics Society -tiedelehdessä julkaistu, Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen ja neurologian tutkijoiden toteuttama katsaus käsitti kaikkiaan 47 pitkittäistutkimusta, joissa oli seurattu hampaiden kiinnityskudossairauksien yhteyttä myöhempään muistisairausriskiin.

Väestön ikääntyessä muistisairauksien aiheuttaman taakan odotetaan kasvavan jyrkästi. Muistisairauksiin ei toistaiseksi ole parantavaa hoitoa. Tärkeä tavoite onkin kognition heikentymisen ja dementian ehkäisy puuttumalla niiden muokattavissa oleviin riskitekijöihin, kuten elämäntapoihin. Muistisairauksien ehkäisytutkimuksissa, kuten suomalaisessa FINGER-tutkimuksessa, onkin näin saatu lupaavia tuloksia. Tutkijat pyrkivät kuitenkin löytämään vielä uusia riskitekijöitä, joihin voitaisiin vaikuttaa. Yksi tällainen uusi tekijä on hampaiden kiinnityskudossairaudet, joiden merkitys dementian ehkäisyssä on alkanut hiljattain kiinnostaa.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin hampaiden kiinnityskudossairauksien yhteyttä kognition heikentymiseen ja dementiaan. Kattavaan systemaattiseen katsaukseen sisältyi pitkittäistutkimusten meta-analyysi ja laadullinen analyysi. Tutkijat havaitsivat, että huono kiinnityskudosten terveys, kuten iensairaudet sekä usein hoitamattomista iensairauksista johtuva hampaiden menetys, lisäsivät heikentyneen kognition sekä dementian riskiä.

– Keskeinen havainto on se, että huono hampaiden kiinnityskudosten terveys on riskitekijä, johon voidaan puuttua yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten hyvällä omahoidolla ja käyttämällä säännöllisesti suun terveydenhuoltopalveluja. Näin voidaan jossain määrin alentaa kognition heikentymisen ja dementian riskiä. Lisäksi ihmisille, joilla on jo muistioireita, nämä toimet ovat erityisen tärkeitä ja he voivat tarvita tukea sekä palvelujen käyttöön että suun terveydestä huolehtimiseen kotioloissa, toteaa katsausartikkelin ensimmäinen kirjoittaja, väitöskirjatutkija Sam Asher.

Tutkijat kuitenkin tähdentävät, ettei katsauksesta saatu tieteellinen näyttö ole kovin vahvaa, koska tutkimusten toteutus oli vaihtelevaa ja menetelmissä puutteita. – Tämä ei sinänsä yllätä, koska suun terveyden ja kognition välisessä yhteydessä on vielä paljon tutkimattomia kysymyksiä.

Tähänastisen tutkimusnäytön perusteella ei voida vielä tarkkaan arvioida, miten paljon hyvä suun terveys voi vähentää dementiariskiä. Lisää tutkimusta tarvitaan myös sen selvittämiseksi, millaisilla suun terveyttä edistävillä ohjelmilla voitaisiin tehokkaasti ehkäistä muistisairauksia ja ketkä niistä eniten hyötyisivät. Huolellisella suun omahoidolla voi joka tapauksessa ylläpitää hyvää suun terveyttä, joka voi vaikuttaa myönteisesti terveyteen ja hyvinvointiin yleensä.

Lisätietoja: Professori Liisa Suominen, liisa.suominen (a) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Asher, S, Stephen, R, Mäntylä, P, Suominen, AL, Solomon, A. Periodontal health, cognitive decline, and dementia: A systematic review and meta-analysis of longitudinal studies. J Am Geriatr Soc. 2022; 1- 15. doi:10.1111/jgs.17978