Hyppää pääsisältöön

Koronavirustilanne Itä-Suomen yliopistossa

Rapu, kuva Japo Jussila.

Haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltu täplärapu levittää rapuruttoa ja aiheuttaa vaaran kotoperäiselle jokiravullemme

Eteläisen Suomen vesissä tavataan nykyisin lähes yksinomaan amerikkalaista alkuperää olevaa täplärapua, joka on Euroopan unionin alueella listattu haitalliseksi vieraslajiksi.

  • Kuvat Raija Törrönen ja Jouni Tulonen

Laji on haitallinen siksi, että täpläravut todennäköisesti kantavat rapuruttoa ja levittävät sitä kotoperäisiin  jokirapuihimme. Täplärapujen leviäminen on siten johtanut jokirapumme harvinaistumiseen, sillä jokiravut kuolevat nopeasti täplärapujen kantamaan rapuruttotyyppiin. Jokirapu on erittäin uhanalainen ja se on lähes hävinnyt eteläisestä ja keskisestä Suomesta.

Jotta jokirapukantoja ei vaaranneta, on tärkeää estää rapuruton leviäminen. Jos vesistössä on täplärapukanta (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.53031), siinä on todennäköisesti myös rapurutto (https://vieraslajit.fi/lajit/MX.52911). Täplärapuja ei saa koskaan siirtää toiseen veteen tai edes pyyntivedessä uudelle alueelle. Myöskään jokirapuja ei saa siirtää toiseen vesistöön ilman ELY-keskuksen lupaa.

Täpläravuista on hyötyäkin, sillä ne mahdollistavat ravustuksen ja ravuilla herkuttelun monilla alueilla. Rapurutto ei ole ihmiselle vaarallinen. Täplärapukin kärsii rapurutosta ja täplärapukantakin voi romahtaa rapuruton vuoksi. Eri vesien rapuruttokannat voivat poiketa toisistaan, joten varotoimia pyyntivälineiden kanssa on noudatettava myös täplärapuvedeltä toiselle siirryttäessä.

Suomessa täplärapuja on istutettu jo yli 900 järveen tai jokeen – myös moniin vesiin, joissa ne eivät menesty tai uhkaavat välittömästi jokirapukantoja. Tutkimukset tehopyynnin toimimisesta heikon täplärapukannan poistamiseksi on aloitettu. Kokeilujen onnistumisesta saadaan tietoa vuosikymmenen jälkipuoliskolla, sillä kannan hävittäminen pyytämällä on aina vuosia kestävä urakka. Tänä kesänä kokeillaan myös täplärapujen nousua estävien, mutta kalojen nousun sallivien esteiden rakentamista ja toimivuutta 1–2 purossa Keski-Suomessa. 

Lisätietoja:

Tutkija (FM), Esa Erkamo, Luonnonvarakeskus, Jokioinen, puh. 02953 27425, esa.erkamo (a) luke.fi

Rapututkija (FT, dosentti), Japo Jussila, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, puh. 040 5428 982, japo.jussila (a) uef.fi

 

Linkkejä:

www.rapukamu.fi (rapu- ja rapuruttoasiaa)

www.vieraslaji.fi (vieraslajiasiaa täpläravusta) https://vieraslajit.fi/lajit/MX.53031

 

Rapu
Rapurutto ei useinkaan näy täpläravuissa päällepäin, mutta pitkälle kehittyneessä taudissa täpläravun kuoressa näkyy tyypillisesti tumman ruskeita melanisaatiolaikkuja tai -täpliä.
Rapu

Japo Jussila

Tutkimuspäällikkö

Avainsanat